Layperson summaries

Association between migraine and cryptogenic ischemic stroke in young adults

Migreenin ja salasyntyisen aivoinfarktin välinen yhteys nuorilla aikuisilla

Samband mellan migrän och kryptogen ischemisk stroke hos unga vuxna

Headache icons created by Eucalyp – Flaticon

24-hour ambulatory blood pressure and cryptogenic ischemic stroke in young adults

Salasyntyisen aivoinfarktin saaneiden nuorten aikuisten ja verrokkien verenpaineen vuorokausirekisteröintien vertailu

24-timmars ambulatorisk blodtrycksmätning och kryptogen ischemisk stroke hos unga vuxna

Hypertension icons created by Smashicons – Flaticon

Obesity and the risk of cryptogenic ischemic stroke in young adults

Liikalihavuus ja salasyntyisen aivoinfarktin riski nuorilla aikuisilla

Fetma och risken för kryptogen ischemisk stroke hos unga vuxna

Obesity icons created by Freepik – Flaticon

Association of left atrial stiffness with risk of cryptogenic ischemic stroke in young adults

Sydämen vasemman eteisen jäykkyyden yhteys salasyntyisen aivoinfarktin riskiin nuorilla aikuisilla

Left ventricular non-compaction as a potential source for cryptogenic ischemic stroke in the young: a case-control study

Sydämen vasemman kammion trabekulaatio mahdollinen nuorten salasyntyisen aivoinfarktin lähde: tapaus-verrokkitutkimus

Periodontitis, dental procedures, and young-onset cryptogenic stroke

Parodontiitin ja hammastoimenpiteiden yhteys nuorten salasyntyiseen aivoinfarktiin

Association between heavy alcohol consumption and cryptogenic ischaemic stroke in young adults: a case–control study

Runsaan alkoholin käytön ja salasyntyisen aivoinfarktin välinen yhteys nuorilla: tapaus-verrokkitutkimus

Association of hypertension with early‐onset cryptogenic ischemic stroke by the presence of patent foramen ovale: a case–control study

Kohonneen verenpaineen ja nuorten salasyntyisen aivoinfarktin yhteys sydämen avoimeen soikeaan aukkoon: tapaus-verrokkitutkimus

Association of smoking and young cryptogenic ischemic stroke: a case-control study

Tupakoinnin ja nuorten salasyntyisen aivoinfarktin yhteys: tapaus-verrokkitutkimus

Association between self-perceived stress and
cryptogenic ischemic stroke in young adults: a case-control study

Itse koetun stressin ja salasyntyisen aivoinfarktin välinen yhteys nuorilla aikuisilla: tapaus-verrokkitutkimus

Burden of modifiable risk factors in young-onset cryptogenic ischemic stroke by high-risk patent foramen ovale

Aivoinfarktin muokattavissa olevien riskitekijöiden ja sydämen avoimen soikean aukon yhteys nuorten salasyntyisessä aivoinfarktissa

EUROPEAN STROKE ORGANISATION’S CHOICE AS PAPER OF THE MONTH OF JULY 2025

Anti-beta2-glycoprotein I IgG antibodies are associated with early-onset cryptogenic ischemic stroke

EUROPEAN STROKE ORGANSATION:N VALINTA HEINÄKUUN 2025 KUUKAUDEN ARTIKKELIKSI

Anti-beta2-glykoproteiini I IgG -vasta-aineiden yhteys nuorten salasyntyiseen aivoinfarktiin

Family history of stroke and cardiovascular diseases in early-onset cryptogenic ischemic stroke

Perinnöllisyyden merkitys varhaisiän salasyntyisessä aivoinfarktissa

Thrombophilia screening in young patients with cryptogenic ischemic stroke

Hyytymistaipumuksen merkitys nuorten salasyntyisessä aivoinfarktissa

Cardiac organ damage in young adults with cryptogenic ischemic stroke

Sydämen rakenteelliset muutokset nuorilla salasyntyiseen aivoinfarktiin sairastuneilla potilailla

Preceding infections and coagulation biomarkers in early-onset cryptogenic ischemic stroke

Äskettäiset infektiot ja veren hyytymiseen liittyvät tekijät nuorilla salasyntyiseen aivoinfarktiin sairastuneilla potilailla

Doorgemaakte infecties en stollingsbiomarkers in vroege cryptogene herseninfarcten

Association between physical activity and cryptogenic ischemic stroke in young adults: a case–control study

Liikunnan ja salasyntyisen aivoinfarktin välinen yhteys nuorilla aikuisilla: tapaus-verrokkitutkimus

Samband mellan fysisk aktivitet och kryptogen ischemisk stroke hos unga vuxna: en fall–kontrollstudie

Acute non-alcoholic caffeinated beverage consumption as a trigger for cryptogenic ischemic stroke in the young: findings from the SECRETO study

Kofeiinipitoisten alkoholittomien juomien käyttö aivoinfarktin laukaisevana tekijänä nuorilla aikuisilla: tuloksia SECRETO-tutkimuksesta

Akut konsumtion av koffeinhaltiga alkoholfria drycker som en utlösande faktor för kryptogen ischemisk stroke hos unga: resultat från SECRETO-studien

Recent studies have shown that the incidence of ischemic stroke is increasing among young (under 50 years old), partly due to unknown reasons. The proportion of these so called cryptogenic ischemic strokes (CIS) among all strokes is high in this age group (33-50%), and the rising incidence is thought to be related specifically to the increase in CISs. Young CIS patients often have multiple risk factors, many of which are related to lifestyle.

The SECRETO study (Searching for Explanations for Cryptogenic Stroke in the Young: Revealing the Etiology, Triggers, and Outcome) is an international multicenter study led by the department of neurology of Helsinki University Hospital. The study investigated the impact of various risk factors on CIS in young patients compared to healthy control subjects. The study included 540 recently diagnosed CIS patients under the age of 50 and 540 age- and gender-matched healthy controls from 19 hospitals across Europe. Investigators collected extensive information on participants’ underlying health conditions, lifestyle habits, and family history.

In this study, particular attention was given to assessing the association between heavy alcohol consumption and the risk of ischemic stroke in young individuals with CIS. The research revealed that heavy alcohol use and binge drinking (defined as consuming more than 14 units per week or more than 6 units in a single occasion at least twice a month) nearly tripled the risk of stroke in men. For women, the threshold values were slightly lower, and a statistically significant increase in risk was not observed.

This study was the first large-scale international investigation to demonstrate a specific link between heavy alcohol use and binge drinking in young men (aged 18-34) and the risk of ischemic stroke in patients where the cause of the stroke remained otherwise unknown. Future research should further explore the mechanisms connecting alcohol consumption and stroke risk.

The topic is socially important, as this risk factor can be influenced by lifestyle changes. A stroke at a young age can also impact, for example, the patients’ educational and work capacity, family life, and overall functional capacity for decades, so means aimed at preventing strokes and research to promote it are of paramount importance.

Original article: Martinez-Majander N, Kutal S, Ylikotila P, Yesilot N, Tulkki, L, Zedde M, Sarkanen T, Junttola U, Nordanstig A, Fromm A, Ryliskiene K, Licenic R, Ferdinand P, Jatuzis D, Korv L, Korv J, Pezzini A, Tuohinen S, Sinisalo J, Lehto M, Gerdts E, Ryödi E, Autere J, Hedman M, Fonseca AC, Waje-Andreassen U, von Sarnowski B, Redfors P, Sairanen T, Tatlisumak T, Roine R, Huhtakangas J, Numminen H, Jäkälä P, Putaala J. Association between heavy alcohol consumption and cryptogenic ischemic stroke in young adults: a case-control study. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2024 Jun 21:jnnp-2024-333759. doi: 10.1136/jnnp-2024-333759. Online ahead of print.

Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että aivoinfarktin ilmaantuvuus on nousussa nuorilla henkilöillä (alle 50-v.) osin tuntemattomista syistä. Tällaisten salasyntyisten aivoinfarktien osuus kaikista aivoinfarkteista on alle 50-vuotiailla suuri (33-50%), ja ilmaantuvuuden kasvun on ajateltu liittyvän nimenomaan salasyntyisten aivoinfarktien yleistymiseen. Salasyntyiseen aivoinfarktiin sairastuneilla nuorilla todetaan runsaasti riskitekijöitä, joista merkittävä osa liittyy elintapoihin.

SECRETO-tutkimus (Searching for Explanations for Cryptogenic Stroke in the Young: Revealing the Etiology, Triggers, and Outcome) on HUSin neurologian klinikan johtama kansainvälinen monikeskustutkimus. Tutkimuksessa tutkittiin useiden eri riskitekijöiden vaikutusta nuorten salasyntyiseen aivoinfarktiin verrattuna terveisiin verrokkihenkilöihin. Mukaan otettiin 540 hiljattain salasyntyisen aivoinfarktin sairastanutta alle 50-vuotiasta henkilöä ja 540 tervettä, ikä- ja sukupuolivakioitua verrokkihenkilöä 19 sairaalasta eri puolilta Eurooppaa. Tutkimuksessa kerättiin laajasti tietoja tutkittavien aiemmista perussairauksista, elämäntavoista ja sukutaustasta.

Tässä tutkimuksessa keskityttiin arvioimaan runsaan alkoholin käytön yhteyttä aivoinfarktin riskiin nuorilla salasyntyiseen aivoinfarktiin sairastuneilla potilailla. Tutkimus osoitti, että runsas alkoholin käyttö ja humalahakuinen juominen (yli 14 annosta viikossa tai yli 6 annosta kerralla vähintään kahdesti kuukaudessa) lisäsivät aivoinfarktin riskiä lähes kolminkertaiseksi miehillä. Naisilla raja-arvot olivat hieman matalammat, eikä vastaavaa riskin nousua ollut tilastollisesti todettavissa.

Tämä tutkimus oli ensimmäinen laaja kansainvälinen tutkimus, jossa osoitettiin erityisesti nuorten miesten (18-34-v.) runsaan alkoholin käytön ja humalahakuisen juomisen yhteys aivoinfarktiriskiin niillä potilailla, joilla infarktin syy jää muuten tuntemattomaksi. Jatkossa tulee selvittää tarkemmin mekanismeja alkoholin käytön ja aivoinfarktiriskin välillä.

Aihe on yhteiskunnallisesti tärkeä, sillä kyseessä on riskitekijä, johon voidaan vaikuttaa elintapamuutoksilla. Aivoinfarkti nuorella iällä voi vaikuttaa myös muun muassa sairastuneen opiskelu- ja työkykyyn, perhe-elämään ja toimintakykyyn vuosikymmenien ajan, joten aivoinfarktien estämiseen tähtäävät keinot ja tutkimus sen edistämiseksi ovat ensiarvoisen tärkeitä.

Alkuperäinen artikkeli: Martinez-Majander N, Kutal S, Ylikotila P, Yesilot N, Tulkki, L, Zedde M, Sarkanen T, Junttola U, Nordanstig A, Fromm A, Ryliskiene K, Licenic R, Ferdinand P, Jatuzis D, Korv L, Korv J, Pezzini A, Tuohinen S, Sinisalo J, Lehto M, Gerdts E, Ryödi E, Autere J, Hedman M, Fonseca AC, Waje-Andreassen U, von Sarnowski B, Redfors P, Sairanen T, Tatlisumak T, Roine R, Huhtakangas J, Numminen H, Jäkälä P, Putaala J. Association between heavy alcohol consumption and cryptogenic ischemic stroke in young adults: a case-control study. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2024 Jun 21:jnnp-2024-333759. doi: 10.1136/jnnp-2024-333759. Online ahead of print.

Hypertension is the most common risk factor for stroke. However, there are limited and conflicting data on the prevalence of hypertension and its association with cryptogenic ischemic stroke (CIS) in the young. Patent foramen ovale (PFO) is an important phenotypic feature of CIS, yet the association of hypertension in CIS patients with or without PFO has not previously been specifically studied. Young patients with CIS and PFO are less likely to have hypertension or other traditional risk factors. Recent studies suggest that some high-risk features of PFO significantly increase the causal relationship between PFO and CIS.

We included 523 consecutive patients aged 18 to 49 years with CIS from the SECRETO study and 1:1 age‐ and sex‐matched stroke‐free controls across 19 European centers. We determined the sex‐ and age‐specific prevalence and association of hypertension in early‐onset CIS stratified by the high‐risk PFO (HR‐PFO) phenotype.

In the whole cohort, hypertension was significantly associated with CIS in patients without HR‐PFO, whereas hypertension was not associated with CIS with HR‐PFO. Compared with all stroke‐free controls, patients without HR‐PFO more frequently had hypertension in the overall cohort regardless of gender, and in the older age group (40-49 years) overall, and in men. In women, in both age groups (18-39 and 40-49 years), hypertension was more common in patients without HR‐PFO. There were no significant differences in hypertension between patients with HR‐PFO and controls.

The main findings of this study were that hypertension was extremely common in young patients with CIS without PFO. The association between hypertension and CIS only applied to patients without HR‐PFO, but not those with HR‐PFO. Hypertension was an independent risk factor for CIS without HR‐PFO regardless of age and gender. Hypertension is likely to contribute to CIS in young patients without HR‐PFO through various cardiac and arterial mechanisms.

Original research report: Putaala J, von Sarnowski B, Schminke U, Busch R, Martinez‐Majander N, Ylikotila P, Lautamäki R, Zedde M, Grimaldi T, Sarkanen T, Virtanen M, Ryliskiene K, Zakarkaite D, Tulkki L, Pirinen J, Licenik R, Ferdinand P, Oxley C, Kõrv J, Muda P, Pezzini A, Lombardi CM, Tsivgoulis G, Suihko S, Tolppanen H, Fonseca AC, Martínez‐Sánchez P, Amaya Pascasio L, Yesilot N, Elitok A, Waje‐Andreassen U, Saeed S, Redfors P, Bech‐Hanssen O, Huhtakangas J, Hedman M, Jäkälä P, Sinisalo J, Gerdts E; the SECRETO Study Group; Association of Hypertension With Early-Onset Cryptogenic Ischemic Stroke by the Presence of Patent Foramen Ovale: A Case-Control Study. J Am Heart Assoc 2024 Oct 25:e036254. Online ahead of print.

Kohonnut verenpaine on yleisin aivoinfarktin riskitekijä. Kohonneen verenpaineen esiintyvyydestä ja sen yhteydestä nuorten salasyntyiseen iskeemiseen aivoinfarktiin on kuitenkin olemassa vain vähän tutkittua tietoja, sekin ristiriitaista. Sydämen avoin soikea aukko (PFO) on yleinen löydös salasyntyisen aivoinfarktin jälkeen, mutta kohonneen verenpaineen yhteyttä salasyntyiseen aivoinfarktiin sairastuneilla, joilla on tai ei ole PFO:ta, ei ole aiemmin erityisesti tutkittu. Nuorilla salasyntyiseen aivoinfarktiin sairastuneilla potilailla, joilla on todettu PFO, on vähemmän todennäköisesti kohonnut verenpaine tai muita perinteisiä riskitekijöitä. Tuoreet tutkimukset viittaavat siihen, että jotkin PFO:n korkean riskin piirteet lisäävät merkittävästi PFO:n ja salasyntyisen aivoinfarktin syy-yhteyttä.

Tutkimukseen otettiin 523 salasyntyiseen aivoinfarktiin sairastunutta 18–49-vuotiasta potilasta SECRETO-tutkimuksesta sekä 1:1 ikä- ja sukupuolivakioitua verrokkia 19 eurooppalaisesta keskuksesta. Tutkimuksessa määriteltiin kohonneen verenpaineen sukupuoli- ja ikävakioitu esiintyvyys ja sen yhteys nuorten salasyntyiseen aivoinfarktiin, jotka jaoteltiin korkean riskin PFO:n mukaan.

Koko kohortissa kohonneella verenpaineella todettiin olevan merkittävä yhteys salasyntyiseen aivoinfarktiin tutkittavilla, joilla ei ollut korkean riskin PFO:ta, kun taas kohonneella verenpaineella ei ollut yhteyttä salasyntyiseen aivoinfarktiin, mikäli korkean riskin PFO:ta ei ollut. Verrattuna verrokkeihin, koko kohortin tutkittavilla, joilla ei ollut korkean riskin PFO:ta, oli useammin kohonnut verenpaine sukupuolesta riippumatta sekä vanhemmassa ikäryhmässä (40–49-vuotiaat) kokonaisuudessaan ja miehillä. Naisilla, molemmissa ikäryhmissä (18–39- ja 40–49-vuotiaat), kohonnutta verenpainetta esiintyi enemmän potilailla, joilla ei ollut korkean riskin PFO:ta. Korkean riskin PFO-potilaiden ja verrokkien välillä verenpaineessa ei ilmennyt merkittäviä eroja.

Tutkimuksen tärkeimmät havainnot olivat, että kohonnut verenpaine oli erittäin yleistä nuorilla salasyntyiseen aivoinfarktiin sairastuneille potilailla, joilla ei ollut PFO:ta. Kohonneen verenpaineen ja salasyntyisen aivoinfarktin välinen yhteys koski vain potilaita, joilla ei ollut korkean riskin PFO:ta, mutta ei potilaita, joilla oli korkean riskin PFO. Kohonnut verenpaine oli salasyntyisen aivoinfarktin itsenäinen riskitekijä potilailla, joilla ei ollut korkean riskin PFO:ta iästä ja sukupuolesta riippumatta. Kohonnut verenpaine vaikuttaa todennäköisesti nuorten salasyntyiseen aivoinfarktiin potilailla, joilla ei ole korkean riskin PFO:ta.

Alkuperäinen artikkeli: Putaala J, von Sarnowski B, Schminke U, Busch R, Martinez‐Majander N, Ylikotila P, Lautamäki R, Zedde M, Grimaldi T, Sarkanen T, Virtanen M, Ryliskiene K, Zakarkaite D, Tulkki L, Pirinen J, Licenik R, Ferdinand P, Oxley C, Kõrv J, Muda P, Pezzini A, Lombardi CM, Tsivgoulis G, Suihko S, Tolppanen H, Fonseca AC, Martínez‐Sánchez P, Amaya Pascasio L, Yesilot N, Elitok A, Waje‐Andreassen U, Saeed S, Redfors P, Bech‐Hanssen O, Huhtakangas J, Hedman M, Jäkälä P, Sinisalo J, Gerdts E; the SECRETO Study Group; Association of Hypertension With Early-Onset Cryptogenic Ischemic Stroke by the Presence of Patent Foramen Ovale: A Case-Control Study. J Am Heart Assoc 2024 Oct 25:e036254. Online ahead of print.

The incidence of ischemic stroke in young people is increasing, largely due to cryptogenic ischemic strokes (CIS). While smoking has long been linked to ischemic stroke, it has been less extensively studied in younger populations, particularly those with CIS. Within the SECRETO, we aimed to determine the association between smoking and CIS in young adults.

Patients with CIS aged 18–49 years were prospectively recruited to SECRETO-study within 2 weeks of symptom onset from 19 European stroke centers. A total of 546 young patients with CIS (47.3% female) and their matched controls were included in the analysis. Data on tobacco use, intensity of use, socioeconomic status, and comorbidities were collected using standardized questionnaires.

Our analysis found a clear association between smoking and CIS in the young; smoking was associated with a 3.2-fold increase in the risk of CIS. The strongest association in those aged 45–49 years. The association was much stronger in men, with over 4 times increased risk, compared to a 2.3-fold increase in women. The intensity of smoking was also associated with CIS, particularly in those with more than 20 pack years of smoking.

The mechanism by which smoking causes stroke is multifactorial, ultimately leading to small and large vessel atherosclerotic disease through repeated inflammatory insults and endothelial dysfunction. There may be additional pathophysiologic processes, biomarkers, or genetic and other lifestyle risk factors that act in synergy with smoking, which will be explored in future SECRETO analyses.

The study showed that both smoking and high-intensity smoking were independently associated with CIS in young adults, particularly in men and those aged 45–49 years. This highlights the importance of public health measures to address the increasing incidence of ischemic strokes in young people.

Original article: Phillip Ferdinand, Ram Bajpai, Bettina Von Sarnowski, Pauli Ylikotila, Marialuisa Zedde, Tomi Sarkanen, Kristina Ryliskiene, Nicolas Martinez-Majander, Lauri Juhani Tulkki, Radim Licenik, Janika Kõrv, Liisa Kõrv, Alessandro Pezzini, Ana Catarina Fonseca, Patricia Martınez-Sanchez, Laura Amaya-Pascasio, Nilufer Yesilot, Ulrike Waje-Andreassen, Annette Fromm, Juha Huhtakangas, Pekka Jakala, Anne-Mari Kantanen, Petra Redfors, Juha Sinisalo, Eva Gerdts, Jukka Putaala, and Christine Roffe, as the SECRETO Study Group: Neurol Open Access 2025;1:e0003.

Iskeemisen aivohalvauksen, eli aivoinfarktin esiintyvyys nuorilla on kasvussa, ja suuri osa tapauksista on kryptogeenisiä, eli salasyntyisiä. Tupakointi on tunnettu aivoinfarktin riskitekijä, mutta sitä on tutkittu vähän nuoremmissa väestöryhmissä, erityisesti salasyntyisen aivoinfarktin sairastaneilla nuorilla. Tässä tutkimuksessa pyrimme selvittämään tupakoinnin ja nuorten salasyntyisen aivoinfarktin välistä yhteyttä.

SECRETO-tutkimukseen rekrytoitiin 18–49-vuotiaita salasyntyiseen aivoinfarktiin sairastuneita potilaita kahden viikon sisällä oireiden alkamisesta 19 eurooppalaisesta sairaalassa. Lisäksi tutkimukseen rekrytoitiin ikä- ja sukupuolivakioidut terveet verrokit. Tässä tutkimuksessa analysoimme yhteensä 546 tutkittavan (47,3 % naisia) ja heidän verrokkinsa tiedot. Tiedot tupakoinnista, tupakkatuotteiden käytön määrästä, tutkittavien sosioekonomisesta asemasta ja liitännäissairauksista kerättiin kyselylomakkeilla.

Tutkimuksessamme havaittiin selkeä yhteys tupakoinnin ja nuorten salasyntyisen aivoinfarktin välillä; tupakointi liittyi 3,2-kertaiseen salasyntyisen aivoinfarktiriskin kasvuun. Vahvin yhteys oli 45–49-vuotiailla. Yhteys oli vahvempi miehillä, joilla riski kasvoi yli nelinkertaiseksi. Naisilla riski kasvoi 2,3-kertaiseksi. Myös tupakan kulutuksen määrä liittyi salasyntyiseen aivoinfarktiin, erityisesti niillä, jotka olivat polttaneet yli 20 askivuotta.

Tupakoinnin aiheuttaman aivoinfarktin mekanismi on monitekijäinen, ja se johtaa lopulta pienten ja suurten verisuonten ateroskleroottisiin sairauksiin toistuvien tulehdusreaktioiden ja verisuonivaurioiden kautta. Olemassa saattaa olla myös muita patofysiologisia prosesseja, biomarkkereita tai geneettisiä ja muita elämäntapojen riskitekijöitä, jotka toimivat yhdessä tupakoinnin kanssa. Näitä tutkitaan tulevissa SECRETO-tutkimuksen analyyseissä.

Tutkimus osoitti, että sekä tupakointi että runsas tupakointi liittyivät itsenäisesti nuorten salasyntyiseen aivoinfarktiin, erityisesti miehillä ja 45–49-vuotiailla. Tupakointi voi olla yksi osasyy aivoinfarktin esiintyvyyden kasvuun nuorilla. Toimenpiteet, joilla pyritään hillitsemään nuorten tupakointia, ovatkin tärkeitä.

Alkuperäinen artikkeli: Phillip Ferdinand, Ram Bajpai, Bettina Von Sarnowski, Pauli Ylikotila, Marialuisa Zedde, Tomi Sarkanen, Kristina Ryliskiene, Nicolas Martinez-Majander, Lauri Juhani Tulkki, Radim Licenik, Janika Kõrv, Liisa Kõrv, Alessandro Pezzini, Ana Catarina Fonseca, Patricia Martınez-Sanchez, Laura Amaya-Pascasio, Nilufer Yesilot, Ulrike Waje-Andreassen, Annette Fromm, Juha Huhtakangas, Pekka Jakala, Anne-Mari Kantanen, Petra Redfors, Juha Sinisalo, Eva Gerdts, Jukka Putaala, and Christine Roffe, as the SECRETO Study Group: Neurol Open Access 2025;1:e0003.

Alle 50-vuotiaiden aivoinfarktit ovat tutkimusten perusteella yleistyneet osin tuntemattomista syistä. Jopa 50 prosentilla nuorista aivoinfarktiin sairastuneista ei ole perinteisiä aivoinfarktin riskitekijöitä, eli ne jäävät nk. salasyntyisiksi.

SECRETO-tutkimukseen rekrytoiduista tutkittavista tähän tutkimukseen otettiin 426 alle 50-vuotiasta henkilöä, jotka olivat hiljattain sairastaneet salasyntyisen aivoinfarktin ja 426 samanikäistä ja saman sukupuolista verrokkihenkilöä. Tutkittavia rekrytoitiin 19 sairaalassa eri puolilla Eurooppaa. Tutkimuksessa kerättiin laajasti tietoja tutkittavien aiemmista perussairauksista, elämäntavoista ja sukutaustasta.

SECRETO-tutkimuksessa stressiä mitattiin käyttäen kansainvälistä akkreditoitua kyselyä, jossa potilaita pyydettiin arvioimaan omaa stressitasoaan elämänsä eri osa-alueilla viimeisen kuukauden aikana ennen sairastumistaan. Tutkimus on suurin kansainvälinen tutkimus, jossa on pystytty osoittamaan, että lisääntynyt psyykkinen stressikuormitus, etenkin sen jatkuessa vähintään kohtalaisella tasolla, lisää aivoinfarktin riskiä selvästi varsinkin nuorilla naisilla, joilla infarktin syy jää muuten tuntemattomaksi. Miehillä vastaavaa riskin nousua ei havaittu.

Psyykkinen stressikuormitus on riskitekijä, johon voidaan vaikuttaa elintapamuutoksilla. Eroa nuorten naisten ja miesten välillä voidaan mahdollisesti selittää sillä, että nuorten naisten pitää tasapainotella elämän eri osa-alueilla miehiä enemmän, ja tämä lisää stressikuormitusta.

Aivoinfarkti nuorella iällä voi vaikuttaa sairastuneen opiskelu- ja työkykyyn, perhe-elämään ja toimintakykyyn vuosikymmenien ajan. Jatkossa tuleekin selvittää tarkemmin mekanismeja stressikuormituksen ja aivoinfarktiriskin välillä. Aivoinfarktien ennaltaehkäisyyn ja tutkimuksen edistämiseen tähtäävät keinot ovat yhteiskunnan kannalta erittäin tärkeitä.

Alkuperäinen artikkeli: Kutal S, Tulkki L, Sarkanen T, Redfors P, Jood K, Nordanstig A, Yeşilot N, Sezgin M, Ylikotila P, Zedde M, Junttola U, Fromm A, Ryliskiene K, Licenik R, Ferdinand P, Jatužis D, Kõrv L, Kõrv J, Pezzini A, Sinisalo J, Lehto M, Gerdts E, Autere J, Fonseca AC, Waje-Andreassen U, Von Sarnowski B, Sairanen T, Tatlisumak T, Huhtakangas J, Jäkälä P, Putaala J, Martinez-Majander N; for the SECRETO Study: Neurology 2025;104(6):e213369.

Salasyntyisen iskeemisen aivohalvauksen, eli aivoinfarktin ilmaantuvuus on nousussa nuorilla. Tässä tutkimuksessa tutkittiin monipuolisesti erilaisia riskitekijöitä, mukaan lukien perinteiset (kuten tupakointi ja epäterveellinen ruokavalio), ei-perinteiset (kuten autoimmuunisairaudet ja migreeni) ja naisille ominaiset (kuten raskauskomplikaatiot ja estrogeenin käyttö) riskitekijät. Tutkimuksessa arvioitiin näiden riskitekijöiden yhteyttä nuorena sairastettuun salasyntyiseen aivoinfarktiin keskittyen erityisesti siihen, miten sydämen avoin soikea aukko (patent foramen ovale; PFO) vaikuttaa näiden riskitekijöiden yleisyyteen.

Tutkimuksessa analysoitiin 523:n monikansalliseen SECRETO-tutkimukseen osallistuneen 18–49-vuotiaan äskettäin salasyntyiseen aivoinfarktiin sairastuneen potilaan ja heidän ikä- ja sukupuolivakioitujen kontrolliensa tiedot. Tutkimus on ensimmäinen, joka selvittää ikä- ja sukupuolikohtaisia yhteyksiä useiden riskitekijöiden vaikutuksesta nuorena sairastettuun salasyntyiseen aivoinfarktiin, mikä haastaa näkemyksen, jonka mukaan salasyntyisille aivoinfarkteille löytyy rajallisesti syitä.

Perinteiset riskitekijät ovat usein aliedustettuina potilasasiakirjoissa, mikä osoittaa, että niiden havaitseminen ja kirjaaminen vaativat erityistä tarkkaavaisuutta. Huolimatta siitä, että tässä tutkimuksessa aivoinfarktit oli alun perin määritelty salasyntyisiksi, tutkimuksessa todettiin, että perinteiset riskitekijät vaikuttavat merkittävästi salasyntyiseen aivoinfarktiin potilailla, joilla ei ollut todettu PFO:ta, kun taas ei-perinteiset riskitekijät korostuvat salasyntyisissä aivoinfarkteissa potilailla, joilla oli todettu PFO. Aurallinen migreeni oli merkittävin yksilöllinen salasyntyisen aivoinfarktin riskitekijä, erityisesti naisilla.

Tutkimustuloksemme korostavat sekä perinteisten että ei-perinteisen riskitekijöiden systemaattisen seulonnan tarvetta, mukaan lukien naisille ominaiset riskitekijät. Jatkotutkimuksia tarvitaan nuorten salasyntyisen aivoinfarktien monimutkaisten mekanismien ymmärtämiseksi.

Alkuperäinen artikkeli: Putaala J, Martinez-Majander N, Leppert M, Tulkki L, Pirinen J, Tolppanen H, Sarkanen T, Virtanen M, Jaakonmäki N, Jäkälä P, Hedman M, Redfors P, Bech-Hanssen O, Junttola U, Huhtakangas J, Ylikotila P, Lautamäki R, Schminke U, von Sarnowski B, Busch R, Yesilot N, Sezgin M, Waje-Andreassen U, Saeed S, Fonseca A C, Paula A, Amaya Pascasio L, Martínez-Sánchez P, Kõrv J, Muda P, Ferdinand P, Oxley C, Zakarkaitė D, Ryliškienė R, Pezzini A, Lombardi C, Líčeník R, Zedde M, Grimaldi T, Tsivgoulis G, Sinisalo J, Gerdts E, Tatlisumak T; the SECRETO Study Group. Stroke 2025 Apr 17. doi: 10.1161/STROKEAHA.124.049855. Online ahead of print.

Cryptogenic ischemic strokes (CIS) occurring in young adults (aged 18–49), where no traditional risk factors such as hypertension or diabetes are found, are becoming more common. One possible contributing factor is an increased tendency of the blood to form clots i.e., thrombophilia. However, there is still no consensus which patients should be tested for thrombophilia.

This sub‑study of the SECRETO Study examined how common thrombophilia-related abnormalities are among 18–49-year-old patients with CIS, and how these abnormalities were associated with the patients’ background characteristics and laboratory findings.

The study included 556 patients with a median age of 41 years. Ten different blood tests related to thrombophilia were performed upon hospital admission, and for some patients the tests were repeated at 3 and 12 months. Abnormalities were categorized into three levels of blood clot risk: low, moderate, and high. The investigators also examined how lifestyle factors and other health characteristics were associated with abnormal results.

The results showed that thrombophilia-related abnormalities were fairly common. Approximately 37% of patients had some abnormal findings at baseline, but a high-risk abnormality was seen in only 5% of patients. Only 8% of patients had persistent abnormal findings at one year follow-up. This important observation suggests that some abnormalities may be temporary and related to the acute inflammatory response caused by the stroke or other short-term factors.

Abnormal findings were most often associated with low physical activity, a history of venous thrombosis, low HDL cholesterol, or low hemoglobin levels.

The results also influenced treatment decisions: patients with abnormal findings were more frequently started on blood‑thinning medication (anticoagulation) already in the hospital, and the medication was often continued as part of secondary prevention to reduce the risk of recurrent stroke.

Based on the study results, thrombophilia screening may be justified particularly in young stroke patients with a history of low physical activity, venous thrombosis, or abnormal blood values (low HDL cholesterol or low hemoglobin).

Original article: Abels S, Sihvo M, Tomppo L, Kutal S, Martinez-Majander N, Tulkki L, Sarkanen T, Jäkälä P, Redfors P, Huhtakangas J, Ylikotila P, von Sarnowski B, Yesilot N, Waje-Andreassen U, Fonseca AC, Martinez Sanchez P, Kõrv J, Ferdinand P, Ryliskiene K, Pezzini A, Licenik R, Zedde M, Lehto M, Sinisalo J, Gerdts E, Ten Cate H, Helin TA, Joutsi-Korhonen L, Szántó T, de Leeuw F-E, Putaala J: for the SECRETO Study. Stroke 2026 Mar 16. doi: 10.1161/STROKEAHA.125.053251. Online ahead of print.

Nuorilla (18–49-v.) esiintyvät salasyntyiset aivoinfarktit, joiden taustalta ei löydy perinteisiä riskitekijöitä, kuten esim. verenpainetautia tai diabetesta, ovat yleistymässä. Yksi mahdollinen selittävä tekijä on veren tavallista suurempi taipumus muodostaa verihyytymiä. Toistaiseksi ei ole kuitenkaan yksimielisyyttä siitä, keille potilaille hyytymistaipumuksen tutkiminen on tarpeellista.

Tässä SECRETO‑tutkimuksen osatyössä selvitettiin, kuinka yleisiä hyytymistaipumuksen poikkeamat ovat 18–49‑vuotiailla salasyntyisen aivoinfarktin saaneilla potilailla, ja miten ne liittyvät sairastuneiden muihin taustatekijöihin ja laboratoriolöydöksiin.

Tutkimuksessa oli mukana 556 potilasta, joiden keski-ikä oli 41 vuotta. Heiltä otettiin 10 erilaista hyytymistaipumusta kuvaavaa verikoetta heti sairaalaan tullessa, ja osalle tutkimukset toistettiin 3 ja 12 kuukauden kohdalla. Poikkeamat jaettiin veritulppariskin kannalta kolmeen luokkaan: pieni, keskisuuri ja korkea. Lisäksi tarkasteltiin, miten elämäntavat ja muut terveystekijät olivat yhteydessä poikkeaviin tuloksiin.

Tulosten perusteella hyytymistaipumuksen poikkeamat olivat melko yleisiä. Noin 37 %:lla potilaista todettiin jokin poikkeava löydös sairastumisen yhteydessä, mutta korkean riskin löydös todettiin vain 5 %:lla. Poikkeava löydös säilyi muuttumattomana vuoden seurannassa vain 8 %:lla potilaista. Tämä tärkeä havainto osoittaa, että osa löydöksistä voi olla tilapäisiä ja liittyä aivoinfarktin aiheuttamaan akuuttiin tulehdusreaktioon tai muuhun lyhytaikaiseen tekijään.

Poikkeamat liittyivät useimmiten potilaan vähäiseen liikuntaan, aiemmin sairastettuun laskimotukokseen, matalaan HDL-kolesteroliin tai matalaan hemoglobiiniin.

Tulokset vaikuttivat hoitopäätöksiin siten, että potilaille, joilla oli poikkeavia löydöksiä, aloitettiin verenohennuslääkitys (antikoagulaatio) useammin jo sairaalassa ja lääkitystä jatkettiin usein osana aivoinfarktin uusiutumisen ehkäisyä.

Tutkimustulosten perusteella hyytymistaipumuksen seulonta voi olla perusteltua erityisesti nuorilla aivoinfarktipotilailla, joilla on taustalla aiemmin sairastettu laskimotukos, vähäinen liikunta tai poikkeavat veriarvot (matala HDL tai matala hemoglobiini).

Alkuperäinen artikkeli: Abels S, Sihvo M, Tomppo L, Kutal S, Martinez-Majander N, Tulkki L, Sarkanen T, Jäkälä P, Redfors P, Huhtakangas J, Ylikotila P, von Sarnowski B, Yesilot N, Waje-Andreassen U, Fonseca AC, Martinez Sanchez P, Kõrv J, Ferdinand P, Ryliskiene K, Pezzini A, Licenik R, Zedde M, Lehto M, Sinisalo J, Gerdts E, Ten Cate H, Helin TA, Joutsi-Korhonen L, Szántó T, de Leeuw F-E, Putaala J: for the SECRETO Study. Stroke 2026 Mar 16. doi: 10.1161/STROKEAHA.125.053251. Online ahead of print.

Cardiac organ damage — such as thickening of the heart’s main pumping chamber (left ventricular hypertrophy, LVH) or enlargement of the left atrium (LAE) — increases the risk of heart and blood vessel diseases. However, little is known about how common these changes are in young adults (18–49 years) who suffer a cryptogenic ischemic stroke, meaning a stroke with no clearly identified cause.

This substudy of the SECRETO Study examined how common these heart changes are in patients under 50 years, who have had a cryptogenic ischemic stroke, and compared them with healthy controls of the same age and sex.

The study included 427 patients and 361 healthy controls. Heart structure was assessed with ultrasound imaging (echocardiography). Cardiac organ damage was defined as LVH or LAE, based on sex-specific reference values.

Compared with healthy controls, stroke patients were more often overweight and smokers. They also more frequently had a patent foramen ovale (PFO), a small opening between the heart’s upper chambers that usually closes at birth but remains open in some people. Patients showed more abnormalities in the structure of the heart’s main pumping chamber, but there was no difference between the groups in enlargement of the left atrium.

After statistical adjustments, stroke was independently associated with LVH. Among patients, being overweight was linked to both LVH and LAE, while higher systolic blood pressure was specifically associated with changes in the left ventricle. PFO was not related to these structural heart changes.

In conclusion, young adults who suffer a cryptogenic ischemic stroke more often show abnormal structure of the heart’s main pumping chamber compared with healthy adults. These changes were strongly related to higher blood pressure and excess weight, highlighting the importance of good blood pressure control and weight management to help prevent further heart problems and reduce the risk of recurrent stroke.

Original article: Eilertsen RK, Gerdts E, Waje-Andreassen U, Cramariuc D, Bach Sindre R, Pirinen J, Suihko S, Sarkanen T, Virtanen M, Ryödi E, Jäkälä P, Hedman M, Redfors P, Bech-Hanssen O, Huhtakangas J, Ylikotila P, Lautamäki R, Saraste A, von Sarnowski B, Busch R, Fonseca AC, Almeida AG, Martínez-Sánchez P, Kõrv J, Muda P, Ferdinand P, Oxley C, Zakarkaitė D, Ryliškienė K, Martinez-Majander N, Sinisalo J, Putaala J, Midtbø H: for the SECRETO study group. High Blood Press Cardiovasc Prev. 2026 Mar 27. doi: 10.1007/s40292-026-00789-2. Online ahead of print.

Sydämen rakenteelliset muutokset — kuten sydämen pääpumppauskammion paksuuntuminen (vasemman kammion hypertrofia, LVH) tai vasemman eteisen suurentuminen (LAE) — lisäävät sydän- ja verisuonsairauksien riskiä. Toistaiseksi tiedetään kuitenkin vähän siitä, kuinka yleisiä nämä muutokset ovat nuorilla aikuisilla (18–49-vuotiailla), jotka sairastuvat salasyntyiseen iskeemiseen aivohalvaukseen eli aivoinfarktiin, jolle ei löydy selvää syytä.

Tämä SECRETO-tutkimuksen alatutkimus selvitti, kuinka yleisiä sydämen rakenteelliset muutokset ovat alle 50-vuotiailla salasyntyiseen aivoinfarktiin sairastuneilla potilailla verrattuna samanikäisiin ja samaa sukupuolta oleviin terveisiin verrokkeihin.

Tutkimukseen osallistui 427 potilasta ja 361 tervettä verrokkia. Sydämen rakennetta arvioitiin ultraäänitutkimuksella. Sydämen rakenteelliseksi muutokseksi määriteltiin LVH tai LAE, perustuen miesten ja naisten sukupuolikohtaisiin viitearvoihin.

Verrattuna terveisiin verrokkeihin, aivoinfarktipotilaat olivat useammin ylipainoisia ja tupakoitsijoita. Heillä todettiin myös useammin sydämen avoin soikea aukko (patent foramen ovale, PFO), joka on pieni aukko sydämen yläkammioiden välissä, joka tavallisesti sulkeutuu syntymän yhteydessä, mutta joka jää avoimeksi joillain ihmisillä. Potilailla havaittiin myös enemmän poikkeavuuksia sydämen pääpumppauskammion (LVH) rakenteessa, mutta vasemman eteisen laajentumisessa ei ollut eroa ryhmien välillä.

Tilastollisten korjausten jälkeen aivoinfarkti oli itsenäisesti yhteydessä LVH:hon. Potilailla ylipaino liittyi sekä LVH:hon että LAE:hen, kun taas korkeampi systolinen verenpaine liittyi erityisesti vasemman kammion muutoksiin. PFO ei liittynyt näihin sydämen rakenteellisiin muutoksiin.

Yhteenvetona voidaan todeta, että nuorilla salasyntyiseen aivoinfarktiin sairastuneilla potilailla esiintyi useammin sydämen pääpumppauskammion rakenteellisia poikkeavuuksia verrattuna terveisiin verrokkeihin. Nämä muutokset liittyivät vahvasti kohonneeseen verenpaineeseen ja ylipainoon, mikä korostaa tehokkaan verenpaineen hallinnan ja painonhallinnan merkitystä sydämen rakenteellisten muutosten ehkäisemisessä ja uusiutuvan aivoinfarktin riskin vähentämisessä.

Alkuperäinen artikkeli: Eilertsen RK, Gerdts E, Waje-Andreassen U, Cramariuc D, Bach Sindre R, Pirinen J, Suihko S, Sarkanen T, Virtanen M, Ryödi E, Jäkälä P, Hedman M, Redfors P, Bech-Hanssen O, Huhtakangas J, Ylikotila P, Lautamäki R, Saraste A, von Sarnowski B, Busch R, Fonseca AC, Almeida AG, Martínez-Sánchez P, Kõrv J, Muda P, Ferdinand P, Oxley C, Zakarkaitė D, Ryliškienė K, Martinez-Majander N, Sinisalo J, Putaala J, Midtbø H: for the SECRETO study group. High Blood Press Cardiovasc Prev. 2026 Mar 27. doi: 10.1007/s40292-026-00789-2. Online ahead of print.

Infections, such as cold, flu, or other common illnesses, can temporarily increase the risk of ischemic stroke. This may occur because infections activate inflammatory responses that could increase the tendency of the blood to clot. This may be particularly important in young adults who have experienced a stroke without a clear cause, known as a cryptogenic ischemic stroke.

The SECRETO Study involves 19 hospitals across Europe. Between 2013 and 2022, the study enrolled patients aged 18–49 years who had experienced their first cryptogenic ischemic stroke. In addition, age- and sex-matched controls who had not experienced an ischemic stroke participated in the study.

In this sub-study of the SECRETO Study, the aim was to investigate whether recent infections are associated with ischemic stroke in young adults and whether infections are related to blood clotting factors. Participants completed a questionnaire regarding infections they had experienced during the three months prior to study participation. Blood samples were collected at the beginning of the study and three months later.

The results showed that patients who had experienced an infection within one week prior to the stroke were 2.5 times more likely to suffer an ischemic stroke than controls. This association remained after other known risk factors for ischemic stroke were considered.

Young adults who had suffered an ischemic stroke were found to have, on average, higher levels of several blood coagulation–related factors compared with controls. Among stroke patients who had experienced a recent infection, levels of von Willebrand factor, a coagulation protein, were clearly higher than in patients who had not had an infection. A similar association was not observed among healthy controls. Also, von Willebrand factor and a coagulation factor, factor VIII, were associated with a higher risk of ischemic stroke, especially when patients had recently had an infection or fever.

The findings suggest that recent infections may increase the risk of ischemic stroke in young adults, particularly in situations where the infection activates the blood coagulation system. Some young adults may be more sensitive than usual to inflammation caused by infections, which may increase the risk of ischemic stroke. Further studies are needed to better understand these mechanisms. Future research could also assess whether identifying high-risk patients and, consequently, preventing infections or improving treatment for these patients could reduce the risk of ischemic stroke in young adults.

Original article: Hulsen BM, Spiegelenberg JP, Martinez-Majander N, Tulkki L, Sarkanen T, Jäkälä P, Redfors T, Huhtakangas J, Ylikotila P, von Sarnowski B, Yesilot N, Waje-Andreassen U, Fonseca AC, Martínez-Sánchez P, Kõrv J, Ferdinand P, Ryliskiene K, Pezzini A, Licenik R, Zedde M, Sinisalo J, Gerdts E, Helin TA, Joutsi-Korhonen L, Szántó T, Palm P, Grau AJ, de Leeuw F-E, Putaala J; for SECRETO Study Group. Stroke. 2026 Mar 17. doi: 10.1161/STROKEAHA.125.052134. Online ahead of print. PMID: 41841261 DOI: 10.1161/STROKEAHA.125.052134

Infektiot, kuten flunssa tai muut yleiset sairaudet, voivat tilapäisesti lisätä aivoinfarktin riskiä. Tämä voi johtua siitä, että infektiot aktivoivat tulehdusreaktioita ja lisäävät veren hyytymistaipumusta. Ilmiö voi olla aivoinfarktin taustalla erityisesti nuorilla aikuisilla, jotka ovat sairastuneet ns. salasyntyiseen aivoinfarktiin eli infarktiin, jonka taustalta ei ole löytynyt selvää syytä.

SECRETO-tutkimukseen osallistuu 19 sairaalaa eri puolilta Eurooppaa. Vuosina 2013–2022 tutkimukseen otettiin mukaan 18–49-vuotiaita henkilöitä, jotka olivat sairastuneet ensimmäiseen salasyntyineen aivoinfarktiin. Lisäksi tutkimukseen osallistui samanikäisiä ja samaa sukupuolta olevia verrokkihenkilöitä, joilla ei ollut ollut aivoinfarktia.

Tässä SECRETO-tutkimuksen osatutkimuksessa selvitettiin, liittyvätkö äskettäiset infektiot nuorten aikuisten aivoinfarktiin ja onko infektioilla yhteyttä veren hyytymistekijöihin. Osallistujat vastasivat kyselyyn infektioista, joita heillä oli ollut kolmen kuukauden aikana ennen tutkimukseen osallistumista. Verinäytteet otettiin tutkimuksen alussa sekä kolmen kuukauden kuluttua tutkimuksen aloittamisesta.

Tulokset osoittivat, että henkilöillä, joilla oli ollut infektio, kuten esimerkiksi hengitystieinfektio, viikon sisällä ennen aivoinfarktia, sairastuivat aivoinfarktiin 2,5 kertaa todennäköisemmin kuin terveet verrokkihenkilöt. Tämä yhteys säilyi, vaikka muut tunnetut aivoinfarktin riskitekijät otettiin huomioon.

Aivoinfarktin sairastaneilla nuorilla aikuisilla havaittiin keskimäärin korkeampia pitoisuuksia useissa veren hyytymiseen liittyvissä tekijöissä verrattuna verrokkihenkilöihin. Erityisesti niillä aivoinfarktipotilailla, joilla oli ollut äskettäinen infektio, von Willebrand -tekijän pitoisuudet olivat selvästi korkeammat kuin niillä potilailla, joilla ei ollut ollut infektiota. Vastaavaa yhteyttä ei todettu verrokkihenkilöillä. Myös toinen hyytymistekijä, tekijä VIII, liittyi suurempaan aivoinfarktiriskiin erityisesti silloin, kun henkilöllä oli ollut äskettäin infektio tai kuumetta.

Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että äskettäiset infektiot voivat lisätä nuorten aikuisten aivoinfarktiriskiä erityisesti silloin, kun infektio aktivoi veren hyytymisjärjestelmää. Osa nuorista aikuisista saattaa olla tavallista herkempiä infektioiden aiheuttamille tulehduksille, mikä voi lisätä aivoinfarktin riskiä. Lisätutkimuksia tarvitaan, jotta näitä mekanismeja ymmärretään paremmin ja jotta voidaan arvioida, voisiko riskiryhmien tunnistaminen ja sitä kautta infektioiden ehkäisy ja parempi hoito vähentää nuorten aikuisten aivoinfarktiriskiä.

Alkuperäinen artikkeli: Hulsen BM, Spiegelenberg JP, Martinez-Majander N, Tulkki L, Sarkanen T, Jäkälä P, Redfors T, Huhtakangas J, Ylikotila P, von Sarnowski B, Yesilot N, Waje-Andreassen U, Fonseca AC, Martínez-Sánchez P, Kõrv J, Ferdinand P, Ryliskiene K, Pezzini A, Licenik R, Zedde M, Sinisalo J, Gerdts E, Helin TA, Joutsi-Korhonen L, Szántó T, Palm P, Grau AJ, de Leeuw F-E, Putaala J; for SECRETO Study Group. Stroke. 2026 Mar 17. doi: 10.1161/STROKEAHA.125.052134. Online ahead of print. PMID: 41841261 DOI: 10.1161/STROKEAHA.125.052134

Infecties, zoals een verkoudheid, griep, of andere veelvoorkomende infecties, kunnen tijdelijk het risico op een herseninfarct verhogen. Dit kan komen omdat infecties een ontstekingsreactie veroorzaken, die de stollingsneiging van het bloed verhoogt. Dit is mogelijk in het bijzonder belangrijk voor jongvolwassenen die een herseninfarct hebben doorgemaakt zonder een duidelijke oorzaak, een cryptogeen herseninfarct.

Het SECRETO-onderzoek bevat 19 ziekenhuizen verspreid over Europa. Tussen 2013 en 2022 heeft de studie patiënten geïncludeerd tussen de 18 en 49 jaar oud, die een eerste cryptogeen herseninfarct hadden doorgemaakt. Daarnaast werden controles van hetzelfde geslacht en dezelfde leeftijd geïncludeerd, die geen herseninfarct hadden doorgemaakt.

In deze sub-studie van het SECRETO-onderzoek, was het doel om te onderzoeken of recente infecties geassocieerd waren met herseninfarcten in jongvolwassenen en of infecties gerelateerd zijn aan factoren van de bloedstolling. Deelnemers voltooiden een vragenlijst over infecties die zij hadden gedurende de drie maanden voorafgaand aan deelname aan de studie. Bloedmonsters werden afgenomen aan het begin van de studie en drie maanden later.

De resultaten lieten zien dat patiënten die een infectie hadden doorgemaakt binnen een week voorafgaand aan het herseninfarct, een 2.5x hoger risico hadden om een herseninfarct te krijgen dan controles. Deze associatie hield ook stand nadat andere bekende risicofactoren voor een herseninfarct werden meegenomen.

Jongvolwassenen die een herseninfarct hebben doorgemaakt hadden gemiddeld hogere niveaus van verscheidene bloedstollingseiwitten dan controles. Onder herseninfarctpatiënten die een recente infectie hadden doorgemaakt, waren niveaus van von Willebrand factor, een stollingseiwit, duidelijk verhoogd. Eenzelfde verband werd niet gezien in controles. Daarnaast waren von Willebrand factor en een stollingsfactor, factor VIII, geassocieerd met een hoger risico op een herseninfarct, in het bijzonder als patiënten recent een infectie hadden doorgemaakt of koorts hadden gehad.

De bevindingen suggereren dat recente infecties mogelijk het risico op een herseninfarct in jongvolwassenen verhogen, in het bijzonder in situaties waar de infectie de bloedstolling activeert. Sommige jongvolwassenen zijn misschien gevoeliger dan normaal voor de ontsteking die veroorzaakt wordt door infecties, waardoor het risico op een herseninfarct bij hen mogelijk verhoogd is. Verder onderzoek is nodig om deze mechanismen beter te begrijpen. Toekomstig onderzoek kan ook evalueren of het identificeren van hoogrisico patiënten en het vervolgens voorkomen van infecties of verbeteren van behandeling in die patiënten, het risico op herseninfarcten bij jongvolwassenen kan verkleinen.

Originele publicatie: Hulsen BM, Spiegelenberg JP, Martinez-Majander N, Tulkki L, Sarkanen T, Jäkälä P, Redfors T, Huhtakangas J, Ylikotila P, von Sarnowski B, Yesilot N, Waje-Andreassen U, Fonseca AC, Martínez-Sánchez P, Kõrv J, Ferdinand P, Ryliskiene K, Pezzini A, Licenik R, Zedde M, Sinisalo J, Gerdts E, Helin TA, Joutsi-Korhonen L, Szántó T, Palm P, Grau AJ, de Leeuw F-E, Putaala J; for SECRETO Study Group. Stroke. 2026 Mar 17. doi: 10.1161/STROKEAHA.125.052134. Online ahead of print. PMID: 41841261 DOI: 10.1161/STROKEAHA.125.052134

Tässä SECRETO-tutkimuksen osatutkimuksessa selvitettiin, onko liikunnan määrällä yhteys salasyntyiseen aivoinfarktiin nuorilla aikuisilla (18–49-vuotiailla). Salasyntyisellä tarkoitetaan aivoinfarktia, jonka selvää syytä ei löydy perusteellisista tutkimuksista huolimatta. Tutkimuksessa verrattiin yli 500 nuorta aivoinfarktin sairastanutta henkilöä samanikäisiin ja samaa sukupuolta oleviin verrokkihenkilöihin, joilla ei ollut ollut aivoinfarktia. Kaikilta osallistujilta kysyttiin heidän tavanomaisesta fyysisen aktiivisuuden tasostaan, joka vaihteli hyvin vähäisestä erittäin runsaaseen.

Tulokset osoittivat, että sekä hyvin vähän että erittäin paljon liikkuvilla henkilöillä oli suurempi riski sairastua aivoinfarktiin. Vähän liikkuvilla riski oli kohonnut, mutta myös erittäin aktiivisilla, erityisesti kaikkein aktiivisimpaan 10 %:iin kuuluvilla henkilöillä, riski oli suurempi. Henkilöillä, joilla ei ollut tiettyä sydämen rakenteellista poikkeavuutta (patent foramen ovale, PFO), sekä hyvin vähäinen että erittäin runsas liikunta olivat yhteydessä suurempaan aivoinfarktiriskiin. Tutkimuksessa havaittiin myös, että aivoinfarktin sairastaneet viettivät useammin pitkiä aikoja istuen (yli 10 tuntia päivässä).

Tulokset viittaavat siihen, että liikunnan ja aivoinfarktiriskin välinen yhteys nuorilla aikuisilla ei ole yksinkertainen. Sen sijaan, että ”enemmän liikuntaa on aina parempi”, tulokset tukevat niin sanottua U-muotoista yhteyttä, jossa kohtalainen liikunta näyttää olevan turvallisin vaihtoehto, kun taas sekä hyvin vähäinen että erittäin runsas liikunta voivat liittyä suurentuneeseen riskiin.

On tärkeää huomata, että tutkimus osoittaa yhteyden, mutta ei syy-seuraussuhdetta. Tulokset eivät siis viittaa siihen, että liikunta olisi haitallista; säännöllinen liikunta on edelleen suositeltavaa terveyden kannalta. Tulokset kuitenkin viittaavat siihen, että nuorilla aikuisilla tasapainoinen ja kohtuullinen liikunta saattaa olla kaikkein hyödyllisintä, ja sekä liikkumattomuuteen että mahdollisesti liialliseen liikuntaan tulisi kiinnittää enemmän huomiota tulevissa tutkimuksissa.

Alkuperäinen artikkeli: Kutal S, Yesilot N, Sarkanen T, Redfors P, Nordanstig A, Ylikotila P, Zedde M, Junttola U, Tulkki L, Ryliskiene K, Licenik R, Ferdinand P, Jatužis D, Kõrv L, Kõrv J, Pezzini A, Sinisalo J, Lehto M, Gerdts E, Autere J, Fonseca AC, Paula A, Waje-Andreassen U, von Sarnowski B, Sairanen T, Tatlisumak T, Huhtakangas J, Jäkälä P, Putaala J, Martinez-Majander N; SECRETO Study Group. European Journal of Neurology 2026; 33:e70650.

Denna delstudie inom SECRETO-studien undersökte om mängden fysisk aktivitet är förknippad med kryptogen ischemisk stroke hos unga vuxna (18–49 år), det vill säga en stroke där ingen tydlig orsak kan fastställas trots noggranna undersökningar. Forskarna jämförde över 500 unga vuxna som hade haft en sådan stroke med en liknande grupp kontrollpersoner av samma ålder och kön som inte hade haft stroke. Alla deltagare fick svara på frågor om sina vanliga nivåer av fysisk aktivitet, från mycket låg till mycket hög.

Resultaten visade att personer i båda ändarna av aktivitetsnivån hade större sannolikhet att ha haft en stroke. De som rörde sig mycket lite hade en högre risk, men det gällde även dem som var mycket fysiskt aktiva, särskilt de som tillhörde den mest aktiva tiondelen. Bland personer utan en viss hjärtavvikelse som kallas öppetstående eller persisterande foramen ovale (PFO) var både mycket låg och mycket hög fysisk aktivitet kopplad till en ökad risk för stroke. Studien visade också att personer som haft stroke oftare tillbringade långa perioder sittande (mer än 10 timmar per dag).

Sammantaget tyder resultaten på att sambandet mellan fysisk aktivitet och strokerisk hos unga vuxna inte är enkelt. I stället för att ”mer motion alltid är bättre” pekar resultaten på ett U-format mönster, där måttlig aktivitet verkar vara det säkraste, medan både mycket låg och mycket hög aktivitetsnivå kan vara kopplade till en ökad risk.

Det är viktigt att notera att studien visar ett samband, men inte bevisar orsak och verkan. Den betyder inte att motion är skadlig; regelbunden fysisk aktivitet rekommenderas fortfarande brett för god hälsa. Resultaten tyder dock på att en balanserad, måttlig nivå av aktivitet kan vara mest gynnsam för unga vuxna, medan både fysisk inaktivitet och eventuellt överdriven träning kan behöva uppmärksammas mer i framtida studier.

Originalartikel: Kutal S, Yesilot N, Sarkanen T, Redfors P, Nordanstig A, Ylikotila P, Zedde M, Junttola U, Tulkki L, Ryliskiene K, Licenik R, Ferdinand P, Jatužis D, Kõrv L, Kõrv J, Pezzini A, Sinisalo J, Lehto M, Gerdts E, Autere J, Fonseca AC, Paula A, Waje-Andreassen U, von Sarnowski B, Sairanen T, Tatlisumak T, Huhtakangas J, Jäkälä P, Putaala J, Martinez-Majander N; SECRETO Study Group. European Journal of Neurology 2026; 33:e70650.