Layperson summaries

The aim of this study was to evaluate the relationship between migraine and cryptogenic ischemic stroke (CIS) in stroke patients under the age of 50.

The data of 347 patients and healthy control subjects participating in the SECRETO study was analyzed.

Compared with subjects without migraine, any migraine (without aura and aura combined) and migraine with aura were associated with the occurrence of CIS, whereas no association was found for migraine without aura. The connection between migraine with aura and CIS was seen in both women and men.

The investigators concluded that the association of migraine with aura with CIS was significant, regardless of whether an open foramen ovale of the heart was found during heart examinations. However, the frequency of migraine with aura was slightly increased in patients with open foramen ovale.

Original article: Martinez-Majander N, Artto V, Ylikotila P, von Sarnowski B, Waje-Andreassen U, Yesilot N, Zedde M, Huhtakangas J, Numminen H, Jäkälä P, Fonseca AC, Redfors P, Wermer MJH, Pezzini A, Putaala J; SECRETO Study Group. Association between Migraine and Cryptogenic Ischemic Stroke in Young Adults. Ann Neurol 2021;89(2):242-253.

Recent studies have shown that the incidence of ischemic stroke is increasing among young (under 50 years old), partly due to unknown reasons. The proportion of these so called cryptogenic ischemic strokes (CIS) among all strokes is high in this age group (33-50%), and the rising incidence is thought to be related specifically to the increase in CISs. Young CIS patients often have multiple risk factors, many of which are related to lifestyle.

The SECRETO study (Searching for Explanations for Cryptogenic Stroke in the Young: Revealing the Etiology, Triggers, and Outcome) is an international multicenter study led by the department of neurology of Helsinki University Hospital. The study investigated the impact of various risk factors on CIS in young patients compared to healthy control subjects. The study included 540 recently diagnosed CIS patients under the age of 50 and 540 age- and gender-matched healthy controls from 19 hospitals across Europe. Investigators collected extensive information on participants’ underlying health conditions, lifestyle habits, and family history.

In this study, particular attention was given to assessing the association between heavy alcohol consumption and the risk of ischemic stroke in young individuals with CIS. The research revealed that heavy alcohol use and binge drinking (defined as consuming more than 14 units per week or more than 6 units in a single occasion at least twice a month) nearly tripled the risk of stroke in men. For women, the threshold values were slightly lower, and a statistically significant increase in risk was not observed.

This study was the first large-scale international investigation to demonstrate a specific link between heavy alcohol use and binge drinking in young men (aged 18-34) and the risk of ischemic stroke in patients where the cause of the stroke remained otherwise unknown. Future research should further explore the mechanisms connecting alcohol consumption and stroke risk.

The topic is socially important, as this risk factor can be influenced by lifestyle changes. A stroke at a young age can also impact, for example, the patients’ educational and work capacity, family life, and overall functional capacity for decades, so means aimed at preventing strokes and research to promote it are of paramount importance.

Original article: Martinez-Majander N, Kutal S, Ylikotila P, Yesilot N, Tulkki, L, Zedde M, Sarkanen T, Junttola U, Nordanstig A, Fromm A, Ryliskiene K, Licenic R, Ferdinand P, Jatuzis D, Korv L, Korv J, Pezzini A, Tuohinen S, Sinisalo J, Lehto M, Gerdts E, Ryödi E, Autere J, Hedman M, Fonseca AC, Waje-Andreassen U, von Sarnowski B, Redfors P, Sairanen T, Tatlisumak T, Roine R, Huhtakangas J, Numminen H, Jäkälä P, Putaala J. Association between heavy alcohol consumption and cryptogenic ischemic stroke in young adults: a case-control study. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2024 Jun 21:jnnp-2024-333759. doi: 10.1136/jnnp-2024-333759. Online ahead of print.

Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että aivoinfarktin ilmaantuvuus on nousussa nuorilla henkilöillä (alle 50-v.) osin tuntemattomista syistä. Tällaisten salasyntyisten aivoinfarktien osuus kaikista aivoinfarkteista on alle 50-vuotiailla suuri (33-50%), ja ilmaantuvuuden kasvun on ajateltu liittyvän nimenomaan salasyntyisten aivoinfarktien yleistymiseen. Salasyntyiseen aivoinfarktiin sairastuneilla nuorilla todetaan runsaasti riskitekijöitä, joista merkittävä osa liittyy elintapoihin.

SECRETO-tutkimus (Searching for Explanations for Cryptogenic Stroke in the Young: Revealing the Etiology, Triggers, and Outcome) on HUSin neurologian klinikan johtama kansainvälinen monikeskustutkimus. Tutkimuksessa tutkittiin useiden eri riskitekijöiden vaikutusta nuorten salasyntyiseen aivoinfarktiin verrattuna terveisiin verrokkihenkilöihin. Mukaan otettiin 540 hiljattain salasyntyisen aivoinfarktin sairastanutta alle 50-vuotiasta henkilöä ja 540 tervettä, ikä- ja sukupuolivakioitua verrokkihenkilöä 19 sairaalasta eri puolilta Eurooppaa. Tutkimuksessa kerättiin laajasti tietoja tutkittavien aiemmista perussairauksista, elämäntavoista ja sukutaustasta.

Tässä tutkimuksessa keskityttiin arvioimaan runsaan alkoholin käytön yhteyttä aivoinfarktin riskiin nuorilla salasyntyiseen aivoinfarktiin sairastuneilla potilailla. Tutkimus osoitti, että runsas alkoholin käyttö ja humalahakuinen juominen (yli 14 annosta viikossa tai yli 6 annosta kerralla vähintään kahdesti kuukaudessa) lisäsivät aivoinfarktin riskiä lähes kolminkertaiseksi miehillä. Naisilla raja-arvot olivat hieman matalammat, eikä vastaavaa riskin nousua ollut tilastollisesti todettavissa.

Tämä tutkimus oli ensimmäinen laaja kansainvälinen tutkimus, jossa osoitettiin erityisesti nuorten miesten (18-34-v.) runsaan alkoholin käytön ja humalahakuisen juomisen yhteys aivoinfarktiriskiin niillä potilailla, joilla infarktin syy jää muuten tuntemattomaksi. Jatkossa tulee selvittää tarkemmin mekanismeja alkoholin käytön ja aivoinfarktiriskin välillä.

Aihe on yhteiskunnallisesti tärkeä, sillä kyseessä on riskitekijä, johon voidaan vaikuttaa elintapamuutoksilla. Aivoinfarkti nuorella iällä voi vaikuttaa myös muun muassa sairastuneen opiskelu- ja työkykyyn, perhe-elämään ja toimintakykyyn vuosikymmenien ajan, joten aivoinfarktien estämiseen tähtäävät keinot ja tutkimus sen edistämiseksi ovat ensiarvoisen tärkeitä.

Alkuperäinen artikkeli: Martinez-Majander N, Kutal S, Ylikotila P, Yesilot N, Tulkki, L, Zedde M, Sarkanen T, Junttola U, Nordanstig A, Fromm A, Ryliskiene K, Licenic R, Ferdinand P, Jatuzis D, Korv L, Korv J, Pezzini A, Tuohinen S, Sinisalo J, Lehto M, Gerdts E, Ryödi E, Autere J, Hedman M, Fonseca AC, Waje-Andreassen U, von Sarnowski B, Redfors P, Sairanen T, Tatlisumak T, Roine R, Huhtakangas J, Numminen H, Jäkälä P, Putaala J. Association between heavy alcohol consumption and cryptogenic ischemic stroke in young adults: a case-control study. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2024 Jun 21:jnnp-2024-333759. doi: 10.1136/jnnp-2024-333759. Online ahead of print.

Hypertension is the most common risk factor for stroke. However, there are limited and conflicting data on the prevalence of hypertension and its association with cryptogenic ischemic stroke (CIS) in the young. Patent foramen ovale (PFO) is an important phenotypic feature of CIS, yet the association of hypertension in CIS patients with or without PFO has not previously been specifically studied. Young patients with CIS and PFO are less likely to have hypertension or other traditional risk factors. Recent studies suggest that some high-risk features of PFO significantly increase the causal relationship between PFO and CIS.

We included 523 consecutive patients aged 18 to 49 years with CIS from the SECRETO study and 1:1 age‐ and sex‐matched stroke‐free controls across 19 European centers. We determined the sex‐ and age‐specific prevalence and association of hypertension in early‐onset CIS stratified by the high‐risk PFO (HR‐PFO) phenotype.

In the whole cohort, hypertension was significantly associated with CIS in patients without HR‐PFO, whereas hypertension was not associated with CIS with HR‐PFO. Compared with all stroke‐free controls, patients without HR‐PFO more frequently had hypertension in the overall cohort regardless of gender, and in the older age group (40-49 years) overall, and in men. In women, in both age groups (18-39 and 40-49 years), hypertension was more common in patients without HR‐PFO. There were no significant differences in hypertension between patients with HR‐PFO and controls.

The main findings of this study were that hypertension was extremely common in young patients with CIS without PFO. The association between hypertension and CIS only applied to patients without HR‐PFO, but not those with HR‐PFO. Hypertension was an independent risk factor for CIS without HR‐PFO regardless of age and gender. Hypertension is likely to contribute to CIS in young patients without HR‐PFO through various cardiac and arterial mechanisms.

Original research report: Putaala J, von Sarnowski B, Schminke U, Busch R, Martinez‐Majander N, Ylikotila P, Lautamäki R, Zedde M, Grimaldi T, Sarkanen T, Virtanen M, Ryliskiene K, Zakarkaite D, Tulkki L, Pirinen J, Licenik R, Ferdinand P, Oxley C, Kõrv J, Muda P, Pezzini A, Lombardi CM, Tsivgoulis G, Suihko S, Tolppanen H, Fonseca AC, Martínez‐Sánchez P, Amaya Pascasio L, Yesilot N, Elitok A, Waje‐Andreassen U, Saeed S, Redfors P, Bech‐Hanssen O, Huhtakangas J, Hedman M, Jäkälä P, Sinisalo J, Gerdts E; the SECRETO Study Group; Association of Hypertension With Early-Onset Cryptogenic Ischemic Stroke by the Presence of Patent Foramen Ovale: A Case-Control Study. J Am Heart Assoc 2024 Oct 25:e036254. Online ahead of print.

Powered by

Kohonnut verenpaine on yleisin aivoinfarktin riskitekijä. Kohonneen verenpaineen esiintyvyydestä ja sen yhteydestä nuorten salasyntyiseen iskeemiseen aivoinfarktiin on kuitenkin olemassa vain vähän tutkittua tietoja, sekin ristiriitaista. Sydämen avoin soikea aukko (PFO) on yleinen löydös salasyntyisen aivoinfarktin jälkeen, mutta kohonneen verenpaineen yhteyttä salasyntyiseen aivoinfarktiin sairastuneilla, joilla on tai ei ole PFO:ta, ei ole aiemmin erityisesti tutkittu. Nuorilla salasyntyiseen aivoinfarktiin sairastuneilla potilailla, joilla on todettu PFO, on vähemmän todennäköisesti kohonnut verenpaine tai muita perinteisiä riskitekijöitä. Tuoreet tutkimukset viittaavat siihen, että jotkin PFO:n korkean riskin piirteet lisäävät merkittävästi PFO:n ja salasyntyisen aivoinfarktin syy-yhteyttä.

Tutkimukseen otettiin 523 salasyntyiseen aivoinfarktiin sairastunutta 18–49-vuotiasta potilasta SECRETO-tutkimuksesta sekä 1:1 ikä- ja sukupuolivakioitua verrokkia 19 eurooppalaisesta keskuksesta. Tutkimuksessa määriteltiin kohonneen verenpaineen sukupuoli- ja ikävakioitu esiintyvyys ja sen yhteys nuorten salasyntyiseen aivoinfarktiin, jotka jaoteltiin korkean riskin PFO:n mukaan.

Koko kohortissa kohonneella verenpaineella todettiin olevan merkittävä yhteys salasyntyiseen aivoinfarktiin tutkittavilla, joilla ei ollut korkean riskin PFO:ta, kun taas kohonneella verenpaineella ei ollut yhteyttä salasyntyiseen aivoinfarktiin, mikäli korkean riskin PFO:ta ei ollut. Verrattuna verrokkeihin, koko kohortin tutkittavilla, joilla ei ollut korkean riskin PFO:ta, oli useammin kohonnut verenpaine sukupuolesta riippumatta sekä vanhemmassa ikäryhmässä (40–49-vuotiaat) kokonaisuudessaan ja miehillä. Naisilla, molemmissa ikäryhmissä (18–39- ja 40–49-vuotiaat), kohonnutta verenpainetta esiintyi enemmän potilailla, joilla ei ollut korkean riskin PFO:ta. Korkean riskin PFO-potilaiden ja verrokkien välillä verenpaineessa ei ilmennyt merkittäviä eroja.

Tutkimuksen tärkeimmät havainnot olivat, että kohonnut verenpaine oli erittäin yleistä nuorilla salasyntyiseen aivoinfarktiin sairastuneille potilailla, joilla ei ollut PFO:ta. Kohonneen verenpaineen ja salasyntyisen aivoinfarktin välinen yhteys koski vain potilaita, joilla ei ollut korkean riskin PFO:ta, mutta ei potilaita, joilla oli korkean riskin PFO. Kohonnut verenpaine oli salasyntyisen aivoinfarktin itsenäinen riskitekijä potilailla, joilla ei ollut korkean riskin PFO:ta iästä ja sukupuolesta riippumatta. Kohonnut verenpaine vaikuttaa todennäköisesti nuorten salasyntyiseen aivoinfarktiin potilailla, joilla ei ole korkean riskin PFO:ta.

Alkuperäinen artikkeli: Putaala J, von Sarnowski B, Schminke U, Busch R, Martinez‐Majander N, Ylikotila P, Lautamäki R, Zedde M, Grimaldi T, Sarkanen T, Virtanen M, Ryliskiene K, Zakarkaite D, Tulkki L, Pirinen J, Licenik R, Ferdinand P, Oxley C, Kõrv J, Muda P, Pezzini A, Lombardi CM, Tsivgoulis G, Suihko S, Tolppanen H, Fonseca AC, Martínez‐Sánchez P, Amaya Pascasio L, Yesilot N, Elitok A, Waje‐Andreassen U, Saeed S, Redfors P, Bech‐Hanssen O, Huhtakangas J, Hedman M, Jäkälä P, Sinisalo J, Gerdts E; the SECRETO Study Group; Association of Hypertension With Early-Onset Cryptogenic Ischemic Stroke by the Presence of Patent Foramen Ovale: A Case-Control Study. J Am Heart Assoc 2024 Oct 25:e036254. Online ahead of print.

Powered by

The incidence of ischemic stroke in young people is increasing, largely due to cryptogenic ischemic strokes (CIS). While smoking has long been linked to ischemic stroke, it has been less extensively studied in younger populations, particularly those with CIS. Within the SECRETO, we aimed to determine the association between smoking and CIS in young adults.

Patients with CIS aged 18–49 years were prospectively recruited to SECRETO-study within 2 weeks of symptom onset from 19 European stroke centers. A total of 546 young patients with CIS (47.3% female) and their matched controls were included in the analysis. Data on tobacco use, intensity of use, socioeconomic status, and comorbidities were collected using standardized questionnaires.

Our analysis found a clear association between smoking and CIS in the young; smoking was associated with a 3.2-fold increase in the risk of CIS. The strongest association in those aged 45–49 years. The association was much stronger in men, with over 4 times increased risk, compared to a 2.3-fold increase in women. The intensity of smoking was also associated with CIS, particularly in those with more than 20 pack years of smoking.

The mechanism by which smoking causes stroke is multifactorial, ultimately leading to small and large vessel atherosclerotic disease through repeated inflammatory insults and endothelial dysfunction. There may be additional pathophysiologic processes, biomarkers, or genetic and other lifestyle risk factors that act in synergy with smoking, which will be explored in future SECRETO analyses.

The study showed that both smoking and high-intensity smoking were independently associated with CIS in young adults, particularly in men and those aged 45–49 years. This highlights the importance of public health measures to address the increasing incidence of ischemic strokes in young people.

Original article: Phillip Ferdinand, Ram Bajpai, Bettina Von Sarnowski, Pauli Ylikotila, Marialuisa Zedde, Tomi Sarkanen, Kristina Ryliskiene, Nicolas Martinez-Majander, Lauri Juhani Tulkki, Radim Licenik, Janika Kõrv, Liisa Kõrv, Alessandro Pezzini, Ana Catarina Fonseca, Patricia Martınez-Sanchez, Laura Amaya-Pascasio, Nilufer Yesilot, Ulrike Waje-Andreassen, Annette Fromm, Juha Huhtakangas, Pekka Jakala, Anne-Mari Kantanen, Petra Redfors, Juha Sinisalo, Eva Gerdts, Jukka Putaala, and Christine Roffe, as the SECRETO Study Group: Neurol Open Access 2025;1:e0003.

Powered by

Iskeemisen aivohalvauksen, eli aivoinfarktin esiintyvyys nuorilla on kasvussa, ja suuri osa tapauksista on kryptogeenisiä, eli salasyntyisiä. Tupakointi on tunnettu aivoinfarktin riskitekijä, mutta sitä on tutkittu vähän nuoremmissa väestöryhmissä, erityisesti salasyntyisen aivoinfarktin sairastaneilla nuorilla. Tässä tutkimuksessa pyrimme selvittämään tupakoinnin ja nuorten salasyntyisen aivoinfarktin välistä yhteyttä.

SECRETO-tutkimukseen rekrytoitiin 18–49-vuotiaita salasyntyiseen aivoinfarktiin sairastuneita potilaita kahden viikon sisällä oireiden alkamisesta 19 eurooppalaisesta sairaalassa. Lisäksi tutkimukseen rekrytoitiin ikä- ja sukupuolivakioidut terveet verrokit. Tässä tutkimuksessa analysoimme yhteensä 546 tutkittavan (47,3 % naisia) ja heidän verrokkinsa tiedot. Tiedot tupakoinnista, tupakkatuotteiden käytön määrästä, tutkittavien sosioekonomisesta asemasta ja liitännäissairauksista kerättiin kyselylomakkeilla.

Tutkimuksessamme havaittiin selkeä yhteys tupakoinnin ja nuorten salasyntyisen aivoinfarktin välillä; tupakointi liittyi 3,2-kertaiseen salasyntyisen aivoinfarktiriskin kasvuun. Vahvin yhteys oli 45–49-vuotiailla. Yhteys oli vahvempi miehillä, joilla riski kasvoi yli nelinkertaiseksi. Naisilla riski kasvoi 2,3-kertaiseksi. Myös tupakan kulutuksen määrä liittyi salasyntyiseen aivoinfarktiin, erityisesti niillä, jotka olivat polttaneet yli 20 askivuotta.

Tupakoinnin aiheuttaman aivoinfarktin mekanismi on monitekijäinen, ja se johtaa lopulta pienten ja suurten verisuonten ateroskleroottisiin sairauksiin toistuvien tulehdusreaktioiden ja verisuonivaurioiden kautta. Olemassa saattaa olla myös muita patofysiologisia prosesseja, biomarkkereita tai geneettisiä ja muita elämäntapojen riskitekijöitä, jotka toimivat yhdessä tupakoinnin kanssa. Näitä tutkitaan tulevissa SECRETO-tutkimuksen analyyseissä.

Tutkimus osoitti, että sekä tupakointi että runsas tupakointi liittyivät itsenäisesti nuorten salasyntyiseen aivoinfarktiin, erityisesti miehillä ja 45–49-vuotiailla. Tupakointi voi olla yksi osasyy aivoinfarktin esiintyvyyden kasvuun nuorilla. Toimenpiteet, joilla pyritään hillitsemään nuorten tupakointia, ovatkin tärkeitä.

Alkuperäinen artikkeli: Phillip Ferdinand, Ram Bajpai, Bettina Von Sarnowski, Pauli Ylikotila, Marialuisa Zedde, Tomi Sarkanen, Kristina Ryliskiene, Nicolas Martinez-Majander, Lauri Juhani Tulkki, Radim Licenik, Janika Kõrv, Liisa Kõrv, Alessandro Pezzini, Ana Catarina Fonseca, Patricia Martınez-Sanchez, Laura Amaya-Pascasio, Nilufer Yesilot, Ulrike Waje-Andreassen, Annette Fromm, Juha Huhtakangas, Pekka Jakala, Anne-Mari Kantanen, Petra Redfors, Juha Sinisalo, Eva Gerdts, Jukka Putaala, and Christine Roffe, as the SECRETO Study Group: Neurol Open Access 2025;1:e0003.

Powered by

Alle 50-vuotiaiden aivoinfarktit ovat tutkimusten perusteella yleistyneet osin tuntemattomista syistä. Jopa 50 prosentilla nuorista aivoinfarktiin sairastuneista ei ole perinteisiä aivoinfarktin riskitekijöitä, eli ne jäävät nk. salasyntyisiksi.

SECRETO-tutkimukseen rekrytoiduista tutkittavista tähän tutkimukseen otettiin 426 alle 50-vuotiasta henkilöä, jotka olivat hiljattain sairastaneet salasyntyisen aivoinfarktin ja 426 samanikäistä ja saman sukupuolista verrokkihenkilöä. Tutkittavia rekrytoitiin 19 sairaalassa eri puolilla Eurooppaa. Tutkimuksessa kerättiin laajasti tietoja tutkittavien aiemmista perussairauksista, elämäntavoista ja sukutaustasta.

SECRETO-tutkimuksessa stressiä mitattiin käyttäen kansainvälistä akkreditoitua kyselyä, jossa potilaita pyydettiin arvioimaan omaa stressitasoaan elämänsä eri osa-alueilla viimeisen kuukauden aikana ennen sairastumistaan. Tutkimus on suurin kansainvälinen tutkimus, jossa on pystytty osoittamaan, että lisääntynyt psyykkinen stressikuormitus, etenkin sen jatkuessa vähintään kohtalaisella tasolla, lisää aivoinfarktin riskiä selvästi varsinkin nuorilla naisilla, joilla infarktin syy jää muuten tuntemattomaksi. Miehillä vastaavaa riskin nousua ei havaittu.

Psyykkinen stressikuormitus on riskitekijä, johon voidaan vaikuttaa elintapamuutoksilla. Eroa nuorten naisten ja miesten välillä voidaan mahdollisesti selittää sillä, että nuorten naisten pitää tasapainotella elämän eri osa-alueilla miehiä enemmän, ja tämä lisää stressikuormitusta.

Aivoinfarkti nuorella iällä voi vaikuttaa sairastuneen opiskelu- ja työkykyyn, perhe-elämään ja toimintakykyyn vuosikymmenien ajan. Jatkossa tuleekin selvittää tarkemmin mekanismeja stressikuormituksen ja aivoinfarktiriskin välillä. Aivoinfarktien ennaltaehkäisyyn ja tutkimuksen edistämiseen tähtäävät keinot ovat yhteiskunnan kannalta erittäin tärkeitä.

Alkuperäinen artikkeli: Kutal S, Tulkki L, Sarkanen T, Redfors P, Jood K, Nordanstig A, Yeşilot N, Sezgin M, Ylikotila P, Zedde M, Junttola U, Fromm A, Ryliskiene K, Licenik R, Ferdinand P, Jatužis D, Kõrv L, Kõrv J, Pezzini A, Sinisalo J, Lehto M, Gerdts E, Autere J, Fonseca AC, Waje-Andreassen U, Von Sarnowski B, Sairanen T, Tatlisumak T, Huhtakangas J, Jäkälä P, Putaala J, Martinez-Majander N; for the SECRETO Study: Neurology 2025;104(6):e213369.

Powered by

Salasyntyisen iskeemisen aivohalvauksen, eli aivoinfarktin ilmaantuvuus on nousussa nuorilla. Tässä tutkimuksessa tutkittiin monipuolisesti erilaisia riskitekijöitä, mukaan lukien perinteiset (kuten tupakointi ja epäterveellinen ruokavalio), ei-perinteiset (kuten autoimmuunisairaudet ja migreeni) ja naisille ominaiset (kuten raskauskomplikaatiot ja estrogeenin käyttö) riskitekijät. Tutkimuksessa arvioitiin näiden riskitekijöiden yhteyttä nuorena sairastettuun salasyntyiseen aivoinfarktiin keskittyen erityisesti siihen, miten sydämen avoin soikea aukko (patent foramen ovale; PFO) vaikuttaa näiden riskitekijöiden yleisyyteen.

Tutkimuksessa analysoitiin 523:n monikansalliseen SECRETO-tutkimukseen osallistuneen 18–49-vuotiaan äskettäin salasyntyiseen aivoinfarktiin sairastuneen potilaan ja heidän ikä- ja sukupuolivakioitujen kontrolliensa tiedot. Tutkimus on ensimmäinen, joka selvittää ikä- ja sukupuolikohtaisia yhteyksiä useiden riskitekijöiden vaikutuksesta nuorena sairastettuun salasyntyiseen aivoinfarktiin, mikä haastaa näkemyksen, jonka mukaan salasyntyisille aivoinfarkteille löytyy rajallisesti syitä.

Perinteiset riskitekijät ovat usein aliedustettuina potilasasiakirjoissa, mikä osoittaa, että niiden havaitseminen ja kirjaaminen vaativat erityistä tarkkaavaisuutta. Huolimatta siitä, että tässä tutkimuksessa aivoinfarktit oli alun perin määritelty salasyntyisiksi, tutkimuksessa todettiin, että perinteiset riskitekijät vaikuttavat merkittävästi salasyntyiseen aivoinfarktiin potilailla, joilla ei ollut todettu PFO:ta, kun taas ei-perinteiset riskitekijät korostuvat salasyntyisissä aivoinfarkteissa potilailla, joilla oli todettu PFO. Aurallinen migreeni oli merkittävin yksilöllinen salasyntyisen aivoinfarktin riskitekijä, erityisesti naisilla.

Tutkimustuloksemme korostavat sekä perinteisten että ei-perinteisen riskitekijöiden systemaattisen seulonnan tarvetta, mukaan lukien naisille ominaiset riskitekijät. Jatkotutkimuksia tarvitaan nuorten salasyntyisen aivoinfarktien monimutkaisten mekanismien ymmärtämiseksi.

Alkuperäinen artikkeli: Putaala J, Martinez-Majander N, Leppert M, Tulkki L, Pirinen J, Tolppanen H, Sarkanen T, Virtanen M, Jaakonmäki N, Jäkälä P, Hedman M, Redfors P, Bech-Hanssen O, Junttola U, Huhtakangas J, Ylikotila P, Lautamäki R, Schminke U, von Sarnowski B, Busch R, Yesilot N, Sezgin M, Waje-Andreassen U, Saeed S, Fonseca A C, Paula A, Amaya Pascasio L, Martínez-Sánchez P, Kõrv J, Muda P, Ferdinand P, Oxley C, Zakarkaitė D, Ryliškienė R, Pezzini A, Lombardi C, Líčeník R, Zedde M, Grimaldi T, Tsivgoulis G, Sinisalo J, Gerdts E, Tatlisumak T; the SECRETO Study Group. Stroke 2025 Apr 17. doi: 10.1161/STROKEAHA.124.049855. Online ahead of print.

Powered by

Layperson summaries

Association between migraine and cryptogenic ischemic stroke in young adults

Migreenin ja salasyntyisen aivoinfarktin välinen yhteys nuorilla aikuisilla

24-hour ambulatory blood pressure and cryptogenic ischemic stroke in young adults

Salasyntyisen aivoinfarktin saaneiden nuorten aikuisten ja verrokkien verenpaineen vuorokausirekisteröintien vertailu

Obesity and the risk of cryptogenic ischemic stroke in young adults

Liikalihavuus ja salasyntyisen aivoinfarktin riski nuorilla aikuisilla

Association of left atrial stiffness with risk of cryptogenic ischemic stroke in young adults

Sydämen vasemman eteisen jäykkyyden yhteys salasyntyisen aivoinfarktin riskiin nuorilla aikuisilla

Left ventricular non-compaction as a potential source for cryptogenic ischemic stroke in the young: a case-control study

Sydämen vasemman kammion trabekulaatio mahdollinen nuorten salasyntyisen aivoinfarktin lähde: tapaus-verrokkitutkimus

Periodontitis, dental procedures, and young-onset cryptogenic stroke

Parodontiitin ja hammastoimenpiteiden yhteys nuorten salasyntyiseen aivoinfarktiin

Association between heavy alcohol consumption and cryptogenic ischaemic stroke in young adults: a case–control study

Runsaan alkoholin käytön ja salasyntyisen aivoinfarktin välinen yhteys nuorilla: tapaus-verrokkitutkimus

Association of hypertension with early‐onset cryptogenic ischemic stroke by the presence of patent foramen ovale: a case–control study

Kohonneen verenpaineen ja nuorten salasyntyisen aivoinfarktin yhteys sydämen avoimeen soikeaan aukkoon: tapaus-verrokkitutkimus

Association of smoking and young cryptogenic ischemic stroke: a case-control study

Tupakoinnin ja nuorten salasyntyisen aivoinfarktin yhteys: tapaus-verrokkitutkimus

Association between self-perceived stress and
cryptogenic ischemic stroke in young adults: a case-control study

Itse koetun stressin ja salasyntyisen aivoinfarktin välinen yhteys nuorilla aikuisilla: tapaus-verrokkitutkimus

Burden of modifiable risk factors in young-onset cryptogenic ischemic stroke by high-risk patent foramen ovale

Aivoinfarktin muokattavissa olevien riskitekijöiden ja sydämen avoimen soikean aukon yhteys nuorten salasyntyisessä aivoinfarktissa

Association between migraine and cryptogenic ischemic stroke in young adults

Migreenin ja salasyntyisen aivoinfarktin välinen yhteys nuorilla aikuisilla

24-hour ambulatory blood pressure and cryptogenic ischemic stroke in young adults

Salasyntyisen aivoinfarktin saaneiden nuorten aikuisten ja verrokkien verenpaineen vuorokausirekisteröintien vertailu

Obesity and the risk of cryptogenic ischemic stroke in young adults

Liikalihavuus ja salasyntyisen aivoinfarktin riski nuorilla aikuisilla

Association of left atrial stiffness with risk of cryptogenic ischemic stroke in young adults

Sydämen vasemman eteisen jäykkyyden yhteys salasyntyisen aivoinfarktin riskiin nuorilla aikuisilla

Left ventricular non-compaction as a potential source for cryptogenic ischemic stroke in the young: a case-control study

Sydämen vasemman kammion trabekulaatio mahdollinen nuorten salasyntyisen aivoinfarktin lähde: tapaus-verrokkitutkimus

Periodontitis, dental procedures, and young-onset cryptogenic stroke

Parodontiitin ja hammastoimenpiteiden yhteys nuorten salasyntyiseen aivoinfarktiin

Association between heavy alcohol consumption and cryptogenic ischaemic stroke in young adults: a case–control study

Runsaan alkoholin käytön ja salasyntyisen aivoinfarktin välinen yhteys nuorilla: tapaus-verrokkitutkimus

Association of hypertension with early‐onset cryptogenic ischemic stroke by the presence of patent foramen ovale: a case–control study

Kohonneen verenpaineen ja nuorten salasyntyisen aivoinfarktin yhteys sydämen avoimeen soikeaan aukkoon: tapaus-verrokkitutkimus

Association of smoking and young cryptogenic ischemic stroke: a case-control study

Tupakoinnin ja nuorten salasyntyisen aivoinfarktin yhteys: tapaus-verrokkitutkimus

Association between self-perceived stress andcryptogenic ischemic stroke in young adults: a case-control study

Itse koetun stressin ja salasyntyisen aivoinfarktin välinen yhteys nuorilla aikuisilla: tapaus-verrokkitutkimus

Burden of modifiable risk factors in young-onset cryptogenic ischemic stroke by high-risk patent foramen ovale

Aivoinfarktin muokattavissa olevien riskitekijöiden ja sydämen avoimen soikean aukon yhteys nuorten salasyntyisessä aivoinfarktissa

The aim of this study was to evaluate the relationship between migraine and cryptogenic ischemic stroke (CIS) in stroke patients under the age of 50.

The data of 347 patients and healthy control subjects participating in the SECRETO study was analyzed.

Compared with subjects without migraine, any migraine (without aura and aura combined) and migraine with aura were associated with the occurrence of CIS, whereas no association was found for migraine without aura. The connection between migraine with aura and CIS was seen in both women and men.

The investigators concluded that the association of migraine with aura with CIS was significant, regardless of whether an open foramen ovale of the heart was found during heart examinations. However, the frequency of migraine with aura was slightly increased in patients with open foramen ovale.

Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida migreenin ja salasyntyisen aivoinfarktin välistä yhteyttä alle 50-vuotiailla aivoinfarktiin sairastuneilla potilailla.

Tutkimuksessa analysoitiin 347 SECRETO-tutkimukseen osallistuvan potilaan ja verrokkihenkilön tietoja.

Association between self-perceived stress and
cryptogenic ischemic stroke in young adults: a case-control study