Original article: Martinez-Majander N, Artto V, Ylikotila P, von Sarnowski B, Waje-Andreassen U, Yesilot N, Zedde M, Huhtakangas J, Numminen H, Jäkälä P, Fonseca AC, Redfors P, Wermer MJH, Pezzini A, Putaala J; SECRETO Study Group. Association between Migraine and Cryptogenic Ischemic Stroke in Young Adults. Ann Neurol 2021;89(2):242-253.
Alkuperäinen artikkeli: Martinez-Majander N, Artto V, Ylikotila P, von Sarnowski B, Waje-Andreassen U, Yesilot N, Zedde M, Huhtakangas J, Numminen H, Jäkälä P, Fonseca AC, Redfors P, Wermer MJH, Pezzini A, Putaala J; SECRETO Study Group. Association between Migraine and Cryptogenic Ischemic Stroke in Young Adults. Ann Neurol 2021;89(2):242-253.
Up to 40% of strokes in young patients remain cryptogenic i.e., without a clear etiological cause despite comprehensive diagnostic workup. Only limited data on the behaviour of blood pressure in these patients have previously been published.
In this substudy of the SECRETO study, daily blood pressure recordings were registered in young patients aged 18 to 49 years who had suffered their first-ever cryptogenic stroke and in controls who had not had a stroke. The study analysed data from 132 patients and 106 controls. We compared the 24-hours, daytime and nighttime diastolic blood pressure levels of patients and controls, as well as the prevalence of hypertension defined by different criteria and non-dipping pattern of blood pressure (i.e., where blood pressure does not decrease at nighttime from daytime levels in a normal way).
The 24-hour and daytime blood pressure levels were higher in controls than in patients. In multivariate models standardised for relevant variables, non-dipping of diastolic blood pressure was associated with cryptogenic stroke throughout the dataset, in study subjects who did not have antihypertensive medication during follow-up and those without a patent foramen ovale (PFO: a hole between the left and right atria) of the heart. When looking only at study subjects with a PFO, no statistical association was found between stroke and nocturnal non-dipping of blood pressure, nor was there a statistical association between those study subjects who did not have hypertension by any criteria.
Based on our results, the phenomenon of non-dipping of blood pressure is associated with cryptogenic stroke, at least in those who do not have a PFO of the heart.
Original article: Tulkki L, Martinez-Majander N, Haapalahti P, Tolppanen H, Sinisalo J, Repo O, Sarkanen T, Numminen H, Ryödi E, Ylikotila P, Roine RO, Lautamäki R, Saraste A, Miettinen T, Autere J, Jäkälä P, Hedman M, Huhtakangas J, Junttola U, Putaala J, Pirinen J; SECRETO Study Group. 24-hour ambulatory blood pressure and cryptogenic ischemic stroke in young adults. Ann Med 2023;55(1):2203513.
Jopa 40 % nuorten potilaiden aivoinfarkteista jää kattavista diagnostista tutkimuksista huolimatta salasyntyisiksi, eli ilman selvää etiologista syytä. Näiden potilaiden verenpaineen käyttäytymisestä on aiemmin julkaistu vain rajallisesti tietoa.
Tässä SECRETO-tutkimuksen osatutkimuksessa tehtiin verenpaineen vuorokausirekisteröinti 18–49-vuotiaille ensimmäisen salasyntyisen aivoinfarktin saaneille nuorille potilaille ja verrokeille, joilla ei ollut ollut aivoinfarktia. Tutkimuksessa analysoitiin 132 potilaan ja 106 verrokin tietoja. Vertailimme potilaiden ja verrokkien vuorokausi, päivä- ja yöaikaisia verenpainetasoja sekä eri kriteereillä määritellyn verenpainetaudin ja non-dipping-ilmiön (jossa verenpaine ei laske öisin päiväaikaisesta tasosta normaalilla tavalla) esiintyvyyttä.
Vuorokausi- ja päiväaikaiset verenpainetasot olivat korkeammat verrokeilla kuin potilailla. Olennaisten muuttujien suhteen vakioiduissa monimuuttujamalleissa diastolisen verenpaineen (alapaine) non-dipping-ilmiö liittyi salasyntyiseen aivoinfarktiin koko aineistossa, tutkittavilla, joilla ei ollut verenpainelääkitystä seurannan aikana, ja heillä, joilla ei ollut sydämen avointa soikeaa aukkoa. Tarkasteltaessa pelkästään tutkittavia, joilla oli sydämen soikea aukko, tilastollista yhteyttä aivoinfarktin ja verenpaineen yön aikaisen non-dipping-ilmiön välillä ei havaittu, kuten ei myöskään tarkasteltaessa pelkästään heitä, joilla ei ollut millään kriteereillä tarkasteltuna verenpainetautia.
Tulostemme perusteella verenpaineen non-dipping-ilmiö on yhteydessä salasyntyiseen aivoinfarktiin ainakin heillä, joilla ei ole sydämen avointa soikeaa aukkoa.
Alkuperäinen artikkeli: Tulkki L, Martinez-Majander N, Haapalahti P, Tolppanen H, Sinisalo J, Repo O, Sarkanen T, Numminen H, Ryödi E, Ylikotila P, Roine RO, Lautamäki R, Saraste A, Miettinen T, Autere J, Jäkälä P, Hedman M, Huhtakangas J, Junttola U, Putaala J, Pirinen J; SECRETO Study Group. 24-hour ambulatory blood pressure and cryptogenic ischemic stroke in young adults. Ann Med 2023;55(1):2203513.
The study investigated the association between obesity and early cryptogenic ischemic stroke, and whether fat distribution or gender modified this association.
This international multicentre study involved 345 patients aged 18 to 49 years, who had suffered their first acute ischemic stroke. The control group consisted of 345 age- and gender-matched healthy persons. Height, weight, waist circumference and hip circumference were measured. The obesity metrics that were analyzed included body mass index (BMI), waist-to-hip ratio (WHR), waist-to-height ratio, and body shape index (ABSI). The models were adjusted to age, education level, vascular risk factors, and migraine with aura.
After adjusting to demographic variables, vascular risk factors, and migraine with aura, a high WHR-number was associated with ischemic stroke. However, in gender-specific analyses, the association between WHR and stroke was not clear. Using the WHO’s WHR cut-off values (>0.85 for women, >0.90 for men), women with abdominal obesity had an increased risk of stroke.
The study concluded that waist-to-hip obesity, as measured by waist-to-hip ratio, was an independent risk factor for stroke in young adults.
Original article: Jaakonmäki N, Zedde M, Sarkanen T, Martinez-Majander N, Tuohinen S, Sinisalo J, Ryödi E, Autere J, Hedman M, Junttola U, Huhtakangas JK, Grimaldi T, Pascarella R, Nordanstig A, Bech-Hanssen O, Holbe C, Busch R, Fromm A, Ylikotila P, Ekizoglu Turgut E, Amorim I, Ryliskiene K, Tulkki L, Amaya Pascasio L, Licenik R, Ferdinand P, Tsivgoulis G, Jatužis D, Kõrv L, Kõrv J, Pezzini A, Fonseca AC, Yesilot N, Roine RO, Waje-Andreassen U, von Sarnowski B, Redfors P, Huhtakangas J, Numminen H, Jäkälä P, Putaala J; SECRETO Study Group. Obesity and the risk of cryptogenic ischemic stroke in young adults. J Stroke Cerebrovasc Dis 2022 May;31(5):106380.
Tutkimuksessa tutkittiin liikalihavuuden ja varhaisen salasyntyisen iskeemisen aivohalvauksen (aivoinfarkti) välistä yhteyttä ja sitä, muuttiko rasvan jakautuminen tai sukupuoli tätä yhteyttä.
Tähän kansainväliseen monikeskustutkimukseen osallistui 345 iältään 18–49-vuotiasta potilasta, jotka olivat sairastuneet ensimmäiseen akuuttiin aivoinfarktiin. Verrokkiryhmään kuului 345 ikä- ja sukupuolivakioitua tervettä henkilöä. Tutkittavilta mitattiin pituus, paino, vyötärönympärysmitta ja lantion ympärysmitta. Analysoidut liikalihavuusmittarit sisälsivät painoindeksin (BMI), vyötärön ja lantion suhteen (VLS), vyötärön ja pituuden suhteen ja kehon muotoindeksin (ABSI). Malleja mukautettiin iän, koulutustason, verisuonten riskitekijöiden ja aurallisen migreenin mukaan.
Demografisten muuttujien, verisuonten riskitekijöiden ja aurallisen migreenin mukauttamisen jälkeen, korkea VLS-luku liittyi aivoinfarktiin. Sukupuolikohtaisissa analyyseissä VLS-luvun ja aivoinfarktin yhteys ei kuitenkaan ollut selvä. Käyttämällä WHO:n VLS-raja-arvoja (>0,85 naisilla, >0,90 miehillä), naisilla, joilla oli vyötärölihavuutta, oli lisääntynyt aivoinfarktin riski.
Tutkimuksen johtopäätös oli, että vyötärön ja lantion suhteella mitattu vyötärölihavuus oli itsenäinen aivoinfarktin riskitekijä nuorilla aikuisilla.
Alkuperäinen artikkeli: Jaakonmäki N, Zedde M, Sarkanen T, Martinez-Majander N, Tuohinen S, Sinisalo J, Ryödi E, Autere J, Hedman M, Junttola U, Huhtakangas JK, Grimaldi T, Pascarella R, Nordanstig A, Bech-Hanssen O, Holbe C, Busch R, Fromm A, Ylikotila P, Ekizoglu Turgut E, Amorim I, Ryliskiene K, Tulkki L, Amaya Pascasio L, Licenik R, Ferdinand P, Tsivgoulis G, Jatužis D, Kõrv L, Kõrv J, Pezzini A, Fonseca AC, Yesilot N, Roine RO, Waje-Andreassen U, von Sarnowski B, Redfors P, Huhtakangas J, Numminen H, Jäkälä P, Putaala J; SECRETO Study Group. Obesity and the risk of cryptogenic ischemic stroke in young adults. J Stroke Cerebrovasc Dis 2022 May;31(5):106380.
The incidence of cryptogenic ischemic stroke in young adults (under 50 years) is increasing. One of the underlying mechanisms may be early left atrial myopathy of the heart, but this has been scarcely studied so far.
The purpose of this study was to evaluate the association between increased left atrial stiffness of the heart and cryptogenic ischemic stroke in young adults. The study included 150 subjects with a cryptogenic stroke and 150 healthy controls.
In the study, increased left atrial stiffness was observed in 36% of patients and 18% of controls, and it was associated with a more than 2-fold higher risk of cryptogenic stroke. For example, obesity and previous antihypertensive medication were associated with increased left atrial stiffness.
Original article: Sindre RB, Gerdts E, Putaala J, Grymyr LMD, Midtbø H, Almeida AG, Bech-Hanssen O, Busch R, Eilertsen RK, Fonseca AC, Hedman M, Huhtakangas J, Jäkälä P, Lautamäki R, Lehto M, Martinez-Majander N, Redfors P, Sarkanen T, von Sarnowski B, Sinisalo J, Virtanen M, Waje-Andreassen U, Yesilot N, Ylikotila P, Cramariuc D.; SECRETO Study Group. Association of left atrial stiffness with risk of cryptogenic ischemic stroke in young adults. JACC: ADVANCES 2024;3(4):100903.
Kryptogeenisen eli salasyntyisen aivoinfarktin esiintyvyys nuorilla aikuisilla (alle 50 v.) on kasvussa. Yksi taustalla olevista syntymekanismeista saattaa olla ennenaikainen vasemman eteisen sydänlihaksen jäykistyminen, mutta tätä on tutkittu toistaiseksi vähän.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida lisääntyneen sydämen vasemman eteisen jäykkyyden ja salasyntyisen aivoinfarktin välistä yhteyttä nuorilla aikuisilla. Tutkimukseen osallistui 150 salasyntyisen aivoinfarktin saanutta henkilöä ja 150 tervettä verrokkihenkilöä.
Tutkimuksessa lisääntynyttä sydämen vasemman eteisen jäykkyyttä havaittiin 36 %:lla potilaista ja 18 %:lla verrokeista ja sen todettiin liittyvän yli 2-kertaisesti suurempaan riskiin sairastua salasyntyiseen aivoinfarktiin. Mm. tutkittavien liikalihavuus ja aiempi verenpainelääkkeiden käyttö liittyivät lisääntyneeseen sydänlihaksen jäykkyyteen.
Alkuperäinen artikkeli: Sindre RB, Gerdts E, Putaala J, Grymyr LMD, Midtbø H, Almeida AG, Bech-Hanssen O, Busch R, Eilertsen RK, Fonseca AC, Hedman M, Huhtakangas J, Jäkälä P, Lautamäki R, Lehto M, Martinez-Majander N, Redfors P, Sarkanen T, von Sarnowski B, Sinisalo J, Virtanen M, Waje-Andreassen U, Yesilot N, Ylikotila P, Cramariuc D.; SECRETO Study Group. Association of left atrial stiffness with risk of cryptogenic ischemic stroke in young adults. JACC: ADVANCES 2024;3(4):100903.
Up to 50% of ischemic strokes in the young (under 50 years of age) remain cryptogenic after thorough diagnostic work-up or associated with low-risk sources of cardioembolism such as patent foramen ovale (PFO). We studied with cardiac magnetic resonance (CMR) imaging, whether left ventricular non-compaction is associated with cryptogenic strokes in the young. Trabeculation is a congenital developmental disorder in which compaction of the left ventricular wall of the heart is incomplete. This may lead to sluggish blood flow in the left ventricle, which may be a possible source of embolic stroke.
In this pilot substudy, 30 patients with cryptogenic stroke and 30 age- and gender-matched stroke-free control subjects were examined with CMR. In addition, a transcranial doppler (TCD) bubble test was performed to evaluate the presence and magnitude of right-to-left shunt.
It was found in the study that left ventricular trabeculation of the heart is associated with an increased risk of cryptogenic stroke in young adults.
Original article: Pöyhönen P, Kuusisto J, Järvinen V, Pirinen J, Räty H, Lehmonen L, Paakkanen R, Martinez-Majander N, Putaala J, Sinisalo J. PLoS One 2020;15(8):e0237228.
Jopa 50 % nuorten (alle 50 v.) aivoinfarkteista jää perusteellisten tutkimusten jälkeen salasyntyiseksi tai liittyy matalan riskin sydänperäisen aivoinfarktin lähteisiin, kuten sydämen avoimeen soikeaan aukkoon. Tässä tutkimuksessa selvitimme sydämen magneettikuvauksen avulla, liittyykö vasemman kammion trabekulaatio nuorten salasyntyisiin aivoinfarkteihin. Trabekulaatio on synnynnäinen kehityshäiriö, jossa sydämen vasemman kammion seinämän tiivistyminen on jäänyt vaillinaiseksi. Tämä saattaa johtaa verenkierron hidastumiseen vasemmassa kammiossa, mikä voi olla mahdollinen aivoinfarktin lähde.
Tässä pilottiosatutkimuksessa 30 salasyntyiseen aivoinfarktiin sairastunutta potilasta ja 30 ikään ja sukupuoleen sopivaa tervettä kontrollihenkilöä tutkittiin sydämen magneettikuvauksella. Lisäksi kaikille tutkittaville tehtiin ohimoluun päältä aivovaltimon ultraäänitutkimus kuplatestin kera sydämen soikean aukon kautta tapahtuvan oikovirtauksen selvittämiseksi.
Tutkimuksessa todettiin, että sydämen vasemman kammion trabekulaatioon liittyy suurentunut salasyntyisen aivoinfarktin riski nuorilla aikuisilla.
Alkuperäinen artikkeli: Pöyhönen P, Kuusisto J, Järvinen V, Pirinen J, Räty H, Lehmonen L, Paakkanen R, Martinez-Majander N, Putaala J, Sinisalo J. PLoS One 2020;15(8):e0237228.
Periodontitis i.e. disease of the tissue surrounding the tooth structure, is a very common condition in Finland. Periodontitis is associated with an increased risk of ischemic stroke, and the risk may be particularly high among young people with unexplained stroke etiology (cryptogenic stroke). We investigated in the SECRETO ORAL study whether periodontitis or recent invasive dental treatments are associated with young-onset cryptogenic ischemic stroke (CIS).
We enrolled 146 participants aged 18 to 49 years presenting with an imaging-positive first-ever CIS and 146 stroke-free age- and gender-matched control subjects. Thorough clinical and radiographic oral examination were performed. In addition, we measured serum lipopolysaccharide (LPS) and lipotechoic acid (LTA) levels which are virulence factors of bacteria.
Periodontitis was diagnosed in 27.5% of patients and 20.1% of controls. CIS was associated with high periodontal inflammation burden and severe periodontitis. Stroke severity increased with the severity of periodontitis. Invasive dental treatments performed within three months prestroke were associated with CIS. Association between CIS and invasive dental treatments was especially strong among those with an open foramen ovale of the heart. LPS or LTA did not differ between CIS patients and control subjects but their ratio showed an increasing trend with periodontitis severity.
The study found that periodontitis and recent invasive dental procedures were associated with CIS in the young. However, the role of bacteremia as a mediator of this risk could not be confirmed.
Original article: Leskelä J, Putaala J, Martinez-Majander N, Tulkki L, Manzoor M, Zaric S , Ylikotila P, Lautamäki R, Saraste A, Suihko S, Könönen E, Sinisalo J, Pussinen P.J., Paju S. J Dent Res 2024 Apr 16:220345241232406. doi: 10.1177/00220345241232406. Online ahead of print.
Parodontiitti eli hampaiston kiinnityskudosten sairaus on merkittävä kansantauti Suomessa. Parodontiittiin liittyy suurentunut aivoinfarktin riski ja riski voi olla erityisen suuri nuorilla. Tutkimme SECRETO ORAL -tutkimuksessa, liittyykö parodontiitti tai viimeaikaiset invasiiviset hammashoidot nuorten aikuisten salasyntyiseen aivoinfarktiin.
SECRETO ORAL -tutkimukseen rekrytoitiin 146 iältään 18–49-vuotiasta aivoinfarktipotilasta, joiden sairastumisen syy jäi laajoista tutkimuksista huolimatta salasyntyiseksi. Heillä ei ollut aiempia aivoverenkiertohäiriöitä. Lisäksi rekrytoimme 146 tervettä, ikä- ja sukupuolivastaavaa verrokkihenkilöä. Tutkittaville tehtiin perusteellinen kliininen tutkimus ja suun röntgentutkimus. Lisäksi heiltä mitattiin seerumin lipopolysakkaridi- (LPS) ja lipoteikkohappo- (LTA) tasot, jotka ovat bakteereiden virulenssitekijöitä.
Parodontiitti diagnosoitiin 27,5 %:lla potilaista ja 20,1 %:lla verrokeista. Nuorten salasyntyinen aivoinfarkti liittyi korkeaan hampaiston kiinnityskudoksen tulehdustaakkaan ja vaikeaan parodontiittiin. Aivoinfarktin oireiden vaikeusaste lisääntyi parodontiitin vaikeusasteen myötä. Kolme kuukautta ennen aivoinfarktia tehdyt invasiiviset hammashoidot liittyivät myös salasyntyiseen aivoinfarktiin. Aivoinfarktin ja invasiivisten hammashoitojen välinen yhteys oli erityisen vahva tutkittavilla, joilla oli todettu sydämen avoin soikea aukko. LPS- tai LTA-tasot eivät eronneet potilaiden ja verrokkien välillä, mutta niiden suhdeluvulla oli parodontiitin vaikeusasteen kanssa kasvava trendi.
Tutkimuksessa todettiin, että parodontiitti ja äskettäiset invasiiviset hammastoimenpiteet liittyivät nuorten salasyntyisiin aivoinfarkteihin. Bakteremian roolia tämän riskin välittäjänä ei kuitenkaan pystytty vahvistamaan.
Alkuperäinen artikkeli: Leskelä J, Putaala J, Martinez-Majander N, Tulkki L, Manzoor M, Zaric S , Ylikotila P, Lautamäki R, Saraste A, Suihko S, Könönen E, Sinisalo J, Pussinen P.J., Paju S. J Dent Res 2024 Apr 16:220345241232406. doi: 10.1177/00220345241232406. Leskelä J, Putaala J, Martinez-Majander N, Tulkki L, Manzoor M, Zaric S , Ylikotila P, Lautamäki R, Saraste A, Suihko S, Könönen E, Sinisalo J, Pussinen P.J., Paju S. J Dent Res 2024 Apr 16:220345241232406. doi: 10.1177/00220345241232406. Julkaistu sähköisesti ennen painettua muotoa.